Osta oma kesäpossu, saat sen joulupöytään
Mikko Välttilän siat ovat eläneet pahnoilla ja ulkoilleet vapaasti. Ulkoilu näkyy Välttilän mukaan ruhon koostumuksessa: lihasta on paljon ja rasva kiinteää. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkistoSOMERO (MT)
Munataksista tunnetulta somerolaiselta Mikko Välttilältä eivät ideat lopu. Tilan tämän syksyn uutuus on Vaahteramäen Aittapossu.
Välttilä osti heinäkuussa 30 porsasta ja myi ne kuluttajille 600 euron kappalehintaan. Tai oikeammin: hän myi kesäpossupalvelun.
Siat kasvoivat pahnoilla, ulkoilivat vapaasti ja söivät kyllikseen. Välttilä huolehti niiden hoidosta ja omistaja sai koska tahansa käydä nimikkosikaansa tapaamassa.
Näihin aikoihin siat teurastetaan ja omistajat hakevat leikatut lihat joulupöytään ja pakastimeen.
Menekkiä olisi ollut paljon enemmän kuin sikoja oli kaupan.
Ensi vuonna Välttilä aikookin lisätä kasvattien määrää. Mutta vain jonkin verran: ”Kovin isoa toimintaa en tästä edes halua, laitosmaiseksi ei saa mennä.”
Possuja ostivat Välttilän mukaan kahdenlaiset ihmiset. Osalle eläinten hyvinvointi oli tärkein peruste, toiset arvostavat laadukasta lihaa.
Aiemminkin sikoja kasvattaneena Välttilä toteaa, että paljon ulkoilleiden sikojen ruhojen laadussa todella on eroa tavallisiin verrattuna. Lihasta on enemmän ja rasva kiinteämpää. Osin liha on jopa marmoroitunutta eli rasva on jakautunut tasaisiksi juoviksi lihassyiden väliin.
Osa asiakkaista, varsinkin lapsiperheistä, on käynyt tervehtimässä possuaan moneen otteeseen. Toiset taas eivät ole halunneet tavata sikaansa, jotta eivät kiintyisi siihen liikaa.
Osa asiakkaista maksoi 600 euron palvelumaksun heti heinäkuussa, kun possut saapuivat tilalle. Osa maksoi 2–4 erässä syksyn mittaan.
Vaahteramäen tilan alle 20 hehtaarin peltoala on luomussa.
Tilalla oli ennen lihasikala, joka muutettiin 8 500 kanan kanalaksi.
”Luomukanalaa me olimme rakentamassa. Mutta mietin koko ajan, miten hemmetissä pystyn turvaamaan eläinten hyvinvoinnin ja rehustuksen, kun omaa viljaa ei tule tarpeeksi ja ympärillä on paljon muita luomuviljan ostajia.”
Hän päätyikin toiseen vaihtoehtoon, free range- eli ulkokanatuotantoon. Se tuntui eläinten kannalta parhaalta vaihtoehdolta.
Asiakkaille asian selittäminen on ollut hankalaa. Moni tuntee vain kaksi vaihtoehtoa, tavallisen ja luomun, Välttilä kertoo.
”Asiakkaat kysyvät, onko tuotanto luomua. Kun vastaan, että ei, tulee kova kiire selittää, mistä on kyse. Muuten asiakkaan kiinnostus lopahtaa.”
Free range -kasvatus on maailmalla hyvinkin tunnettua, mutta Suomessa vielä uusi asia. Sen perusperiaate on, että kanat saavat ulkoilla ympäri vuoden.
Vaahteramäen munat piti alun perin markkinoida Munaxin kautta omalla tuotemerkillä. Menekki oli kuitenkin pettymys.
Välttilä totesi, että rinnalle tarvitaan suoramyyntiä. Hän perusti Muna EggsPress-munataksin.
Tällä hetkellä munataksilla on kymmenkunta reittiä, joista jokainen ajetaan kerran kuussa. Asiakkaat tilaavat munat etukäteen ja noutavat ne sovituilta pysäkeiltä.
Jakelukierroksiin menee 2–3 iltaa viikossa.
SATU LEHTONEN
Vaahteramäen MunaEggsPress ja Vaahteramäen Aittapossu -ryhmät löytyvät Facebookista.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
