Maissi houkuttaa karjatiloja, satoisuus valtti
20 tonnin hehtaarisato kiinnostaa rehuntekijöitä.
Maissista voidaan saada jopa 20 tonnin kuiva-ainesato hehtaarilta. Kuva: MARKKU VUORIKARIMaissi kuuluu nautakarjatilojen perusrehukasveihin maailmalla. Suomessakin kiinnostus on kovaa ja alat kasvamaan päin.
”Maissin satopotentiaali on hirveä verrattuna nurmeen”, Bernerin tuotepäällikkö Jussi Peltonen sanoo.
Suomen oloissa viljeltäessä suurin selätettävä ongelma on saada maissi tuleentumaan. ”Satoa saadaan kyllä hyvin, mutta parhaan ruokinnallisen arvon saaminen jää välillä tavoitellusta, kun syksyn ensimmäiset hallat pysäyttävät kasvun ja tuleentumisen.”
Yöpakkaset myös pitkälti määräävät kasvuston korjuuajankohdan. Niiden jälkeen on viikosta kahteen aikaa korjata kasvusto.
”Jos ilmat ovat sateiset, sadon laatu voi laskea nopeastikin”, Peltonen kertoo.
Arvio viljelyalasta 600-700 hehtaaria
Viime vuonna tukihakemuksissa ilmoitettiin puhtaaksi maissikasvustoksi vajaan 500 hehtaarin ala. Määrä on Peltosen arvion mukaan hieman alakanttiin, sillä kaikkea alaa ei ole ilmoitettu maissin kasvikoodilla.
”Arvioisin, että todellisuudessa 600–700 hehtaarilla viljellään rehumaissia. Vielä ollaan siis lapsenkengissä.”
Maissista on saatu satokokeissa kuiva-ainesatoa jopa yli 20 tonnia hehtaarilta. Parhailta nurmihehtaareilta saadaan 10–14 tonnia hehtaarilta.
”Satotaso normaalivuosina peittoaa nurmen. Lisäetuna on, että maissipellolle tarvitsee mennä vain kerran verrattuna nurmen useampaan korjuukertaan”, Peltonen sanoo.
Suomessa maissin pääasiallisena lannoitteena käytetään Peltosen mukaan karjanlantaa.
”Käytännön kokemukset ovat osoittaneet, että mitä enemmän lantaa, sen parempi. Maissi vaatii kasvuun paljon typpeä.”
Lue lisää maissista, aperuokinnasta ja nurmista Maaseudun Tulevaisuuden viherrehu-teemasta keskiviikkona.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
