Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Hyvinvointi ykkösasia 1 250 lehmän karjassa

    BÉTERA, ESPANJA (MT)

    Ramón ja Miguel Morlan maitotila on kuin lehmien valtakunta. Mustavalkoisia selkiä tuntuu olevan kaikkialla.

    Eikä ihme, sillä isän ja pojan yhdessä omistamalla tilalla on kaikkiaan yhdeksän hehtaaria avopihattoa, jossa asuu runsaat 2 000 nautaa.

    Lypsäviä on 1 250 ja nuorkarjaa noin tuhat. Lypsy hoidetaan 50-paikkaisella karuselliasemalla kolmesti päivässä.

    Vaikka pääluku on suuri, tehotuotannon lieveilmiöitä ei näy.

    Vanha isäntä Miguel tuntee edelleen koko holstein-karjan yksilöinä. Poika Ramón on siitä hieman kateellinen.

    ”Haluaisin, että minulla olisi enemmän aikaa tarkkailla lehmiä, mutta paperityöt vievät ison osan päivistä.”

    Eläinten hyvinvointi on sydämen asia kummallekin.

    ”Lehmä on kiitollinen eläin. Mitä annat sille, se antaa kannattavuutena takaisin”, Ramón Morla sanoo.

    Hänelle on tärkeää, että eläimillä on runsaasti tilaa. Kaikki lehmät mahtuvat yhtä aikaa syömään ja lepäämään, sillä lehmää kohti neliöitä on 23.

    Morla ei voi edes kuvitella, että paikkoja olisi vähemmän kuin eläimiä.

    ”Kuvittele itse, että tulet kotiin pitkän työpäivän jälkeen ja haluat levätä, mutta kaikki talon makuupaikat on varattu. Sitten haluat syödä mutta joudut odottamaan nälkäisenä, että koko suku ruokailee ensin.”

    Sat 4069 More -nimisen tilan eläimet asuvat suorakaiteen muotoisissa osastoissa, joiden toinen laita on varattu ruokailuun ja toinen makuualueeksi.

    Kumpikin laidoista on katettu, mutta niiden väliin jäävällä avoimella alueella lehmät pääsevät halutessaan nauttimaan Espanjan auringosta.

    Osastot yhdistyvät toisiinsa käytävällä, jota pitkin lehmät kulkevat lypsylle.

    Vasikat kasvatetaan igluissa runsaan kuukauden ikäisiksi ja siirretään sitten omalle osastolleen. Sonnivasikat menevät välitykseen.

    Yksinkertaisen, seinättömän rakennuksen ansiosta kustannus lehmäpaikkaa kohden on noin 2 000 euroa.

    ”Teillä siellä pohjoisessa investoinnit ovat ihan eri luokkaa”, viime syksynä Tanskassa vieraillut isäntä toteaa.

    Parin tuhannen holsteinin hyvinvoinnista huolehtii omistajien lisäksi 22 muuta työntekijää.

    Tilalla ei ole lainkaan omaa peltoa, joten ostorehun määrä on huima.

    Kaksi isoa seosrehuvaunua pyörii ympäri vuorokauden ja jauhaa apetta 200 lehmälle kerralla.

    Ruokinta perustuu sinimailaseen, ohraan, maissiin ja appelsiinimehustamojen sivutuotteeseen, joka maittaa isännän mukaan eläimille hyvin.

    Sinimailasta kuluu vuodessa kuusi miljoonaa kiloa, maissia sekä appelsiinimäskiä 3–4 miljoonaa kiloa. Ohran kulutus on 20 000 kiloa päivässä, eli runsaat seitsemän miljoonaa kiloa vuodessa.

    Ei siis ihme, että työntekijöistä neljä toimii rekkakuskeina.

    Tilalle tuodaan rehua ja sieltä viedään separoitua lantaa, joka myydään lannoitteeksi.

    Työntekijöitä on Espanjan korkean työttömyyden vuoksi helppo löytää. ”Muutama vuosi sitten harva halusi maatilalle töihin.”

    Muuten taloustilanne ei suoraan vaikuta tilaan. ”Pelkään, että se vaikuttaa enemmän Danoneen, joka ostaa meiltä maidon.”

    Kaikki työntekijät ovat erikoistuneet tehtäviinsä.

    Lypsyn hoitaa neljän hengen tiimi.

    Ensimmäinen ottaa näytesuihkeet, toinen pyyhkii utareet, kolmas kiinnittää lypsimet ja neljäs seuraa irrotusta sekä laittaa vedinkaston utarehygienian varmistamiseksi.

    Kaikki on tarkoin suunniteltua. Lypsimet kiinnitetään juuri 90 sekunnin kuluttua näytesuihkeista, jotka stimuloivat maidon laskeutumista.

    Työketjut sujuvat jouhevasti, sillä niitä on hiottu vuosia.

    ”Tehokkuus on tärkeintä, ei suuri koko. Joka vuosi on parannettava”, Ramón Morla sanoo.

    Tilan lehmät lypsetään kolmesti päivässä. 50-paikkainen karuselliasema pyörii neljän tunnin erissä aamuneljästä iltaan kello yhteentoista. Lypsyvauhti on 350 lehmää tunnissa.

    Vuosi sitten tehty siirtyminen kolmeen lypsykertaan paransi utareterveyttä merkittävästi.

    Tulehduksia on nyt keskimäärin noin viidellä lehmällä kerrallaan, eli alle puolella prosentilla karjasta.

    Terveyden lisäksi lypsykertojen lisääminen paransi päivittäistä maitotuotosta 4–5 litraa lehmää kohden.

    Keskituotos oli viime vuonna 11 700 kiloa lehmää kohti. Tänä vuonna tavoite on 12 900 kiloa.

    Tulevaisuudessa Morlan suunnitelmana on ostaa hieman maata, ehkä muutama sata hehtaaria.

    Kiikarissa on noin 200 kilometrin päässä sijaitseva 380 hehtaarin alue seudulla, jossa maa on halvempaa kuin Valencian kaupungin lähistöllä.

    Sinne Morla perustaisi uuden, noin 500 lehmän tilan.

    ”Tulevaisuus näyttää kiireiseltä”, isäntä pyörittelee päätään hymyillen.

    TERHI TORIKKA

    Avaa artikkelin PDF