Tuottajien mielenosoituksia saatetaan nähdä myös Suomessa – ”Viljelijöiden tuntemuksista voi aistia, että momentumia sellaiseen on”
Ei olisi millään varaa siihen, että lihan tuottajahinnat putoavat niin nopeasti, sanoo MTK:n lihavaliokunnan puheenjohtaja. Merkkejä viljelijöiden turhautumisesta on ympäri Eurooppaa.
Kaupan harjoittamaa, aggressiivista hinnalla kilpailua Karstulassa tilaa pitävä lihavaliokunnan puheenjohtaja Tero Lahti ei täysin ymmärrä. ”Lidlin liikevaihto on suurempi kuin Suomen valtion budjetti. Kuinka suomalainen kauppa kuvittelee pärjäävänsä hintakärjellä? Nyt täytyy alkaa ajatella asioita uudella tavalla.” Kuva: Petteri KivimäkiKotimaisen lihan tuottajahintoja on laskettu alkuvuodesta useaan otteeseen.
Syiksi suuret lihatalot ovat kertoneet (MT 12.1.) kasvaneet tuontipaineet erityisesti sianlihan osalta, sekä naudanlihan arvo-osien, kuten sisäfileen heikentyneen myynnin.
Sianlihalle etsitään Euroopassa uusia markkinoita, sillä vienti EU:sta Aasiaan on heikentynyt merkittävästi.
Naudan arvo-osien kohdalla lihatalot ovat joutuneet turvautumaan alekampanjoihin. Esimerkiksi isänpäivänä Atria kampanjoi myymällä ulkofileitä tarjouksessa 9,90 euron hintaan. Tavallisesti hinta on yli kaksinkertainen.
Ainakaan viime vuoden tammi–lokakuussa lihan tuonti Suomeen ei kuitenkaan ollut tullitilastojen valossa noussut edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta.
Kaupan ei tarvitse paljoakaan tuoda lihaa, kun he jo pystyvät signaloimaan hintaa, pohtii viljelijä ja MTK:n lihavaliokunnan puheenjohtaja Tero Lahti.
Teema on tuttu puukaupasta, hän jatkaa. Tuonnilla voidaan pitää hinnat alhaalla.
”Kannattaa maksaa vaikka satanen rajan yli tuodusta kuitupuusta, jotta ei tarvitse maksaa viittä kymppiä kotimaassa.”
”Ei olisi millään varaa siihen, että hinnat putoavat niin nopeasti. Vaatimukset tuotannon ympäristöystävällisyyteen liittyen kuitenkin kasvavat koko ajan. Niitä ei voi tehdä, jos ei ole kassavaroja.”
Isossa kuvassa ongelma on Lahden mukaan se, että tuottajahintojen nousut Suomessa lähtivät käyntiin puolta vuotta myöhemmin kuin muualla Euroopassa.
Samaan aikaan tuotantopanosten hinnat räjähtivät Venäjän hyökkäyssodan vuoksi käsiin.
Nousun jälkeen tuottajahinnat ovat kääntyneet alkuvuodesta laskuun.
”Ei olisi millään varaa siihen, että hinnat putoavat niin nopeasti. Vaatimukset tuotannon ympäristöystävällisyyteen liittyen kuitenkin kasvavat koko ajan. Niitä ei voi tehdä, jos ei ole kassavaroja.”
Ylituotantoa Suomessa ei kuitenkaan lihassa ole.
Lahti syyttää myös julkista keskustelua, jossa ruuan hinta on hänen mukaansa ylikorostunut.
”Aina kun Suomi sukeltaa lamaan, media alkaa rummuttaa kallista ruokaa. Se kannustaa ihmisiä käyttäytymään oletetun trendin mukaisesti.”
Keskituloisen palkansaajan tuloista ruokaan kuluu noin 12 prosenttia, hän muistuttaa.
”Paljonko keskituloisella menee nykyisen tietoliikenneyhteiskunnan vaatimuksiin, kännyköihin, liittymiin ja suoratoistopalveluihin? Miten ruoka on aina se ensimmäinen, josta ruvetaan säästämään?”
Olisi myös hintojenkin kannalta tärkeää pitää huolta omavaraisuudesta, hän pohtii.
”Sitten ruoka vasta maksaakin, kun ollaan tuonnin varassa.”
Samalla menetetään meille tärkeitä arvoja, hän pohtii.
Viljelijöiden vakavasta turhautumisesta on saatu merkkejä muualta Euroopasta.
Saksassa viljelijäkapinan käynnistivät kansallisiin maataloustukiin suunnitellut leikkaukset (MT 17.1.)
Puolassa tuottajat pysäyttivät loppuvuodesta liikenteen Ukrainaan vievällä raja-asemalla yli neljäksi viikoksi.
Suomessa ollaan perinteisesti oltu rauhallisempia, Lahti sanoo.
Viimeksi laajamittainen viljelijämielenosoitus nähtiin täällä traktorimarssin muodossa vuonna 2016.
Silloin viljelijöiden hätähuuto sai tukea kirkkoa ja ay-liikkeitä myöten. ”Se kertoo, ettei lähdetty turhan päiten.”
Nyt ilmassa on Lahden mukaan jälleen merkkejä paineen noususta.
”On tullut lisää painotaakkaa: Kannattavuus, metsäkatoasetukseen liittyvät kuviot, tukimaksatusten siirtyminen... valonpilkahdusten näkeminen on vaikeaa.”
Liikehdintää saatetaan nähdä vielä Suomessakin, Lahti summaa.
”Päätöksiä ei ole, mutta viljelijöiden tuntemuksista voi aistia, että momentumia sellaiseen on.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
