Hedelmäpuut ja puutarhamarjatkasvuvoimaisia
Ensi kesää odottavat hedelmäpuut ja marjapensaat uhkuvat kasvuvoimaa leudon syksyn jäljiltä.
”Kasvit ovat tuleentuneet hyvin eli niiden talvenkestävyys on erinomaisessa kunnossa. Kukka-aiheita on pilvin pimein, joten eväät ensi kesää ajatellen ovat kunnossa”, kuvailee professori Risto Tahvonen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta (MTT).
Puutarhojen omenoilta, vadelmilta, herukoilta ja mustikoilta on siis lupa odottaa hyvää satoa.
Myös mansikka talvehtinee hyvin nyt, kun lumipeite on saatu koko maahan.
Viljelijät ovat Tahvosen mukaan oppineet laittamaan talviharsot oikeaan aikaan. Harso suojaa kehittyviä kukka-aiheita syksyn pakkasilta, ja se pidetään kasvuston päällä kevääseen saakka.
Kuluvana talvena ei ole ollut viime vuoden kaltaisia, pitkään jatkuneita huippupakkasia. Sellaisia tuskin enää ehti tulla. Näin ollen suuria talvivaurioita ei synny.
Sen sijaan on pieni riski, että paikoin omenapuihin iskee kuorimätä, Tahvonen sanoo. Riski koskee erityisesti lohkoja, joilla on ongelmia märkyyden kanssa. Taudinaiheuttaja säilyy maassa kestoitiöinä useita vuosia.
Liiaksi veden vallassa olleet juuret ovat saattaneet myös kärsiä hapen puutteesta.
Hedelmäpuiden ja marjapensaiden tuholaiset talvehtivat hyvin, kun kovia pakkasia ei ole. Valtavaa tuholaisongelmaa ei kuitenkaan ole näköpiirissä. Tahvosen mukaan punkkien ja kirvojen kanssa kyllä pärjätään kuten tähänkin asti.
Koska routaa ei ole ja tuskin enää ehti tulla, kevät tulee todennäköisesti aikaisin. Tämä lisää kukintavaiheeseen sattuvan hallan aiheuttamien vioitusten riskiä.
Asiantuntijoiden mukaan ilmastonmuutos on aikaistumassa. Viime vuosina koetut kuumat kesät, märät ja leudot syksyt, vähälumiset talvet ja aikaiset keväät ovat arkipäivää 20 vuoden kuluttua.
Talvituhoriskit pienenevät mutta vastaavasti talvesta selviäviä tuholaisia sekä hallojen aiheuttamien vaurioita on entistä enemmän.
Hedelmä- ja marjakasveille leudontuva sää merkitsee myös sitä, että sadot kasvavat ja viljelyalueet laajenevat.
Suomessa pystytään ottamaan viljelyyn lajikkeita, jotka tarvitsevat nykyistä pitemmän kasvukauden. Esimerkiksi omenoista voidaan valita tuotantoon paremmin varaston kestäviä lajikkeita.
”Työ on jo aloitettu”, Tahvonen kertoo tulevaisuuden lajikkeiden jalostuksesta.
Professori uskoo, että ammattitarhoilla aletaan tuottaa luumuja ja päärynöitä entistä enemmän.
Suomeen sopivia lajikkeita on jo löydetty Baltiasta ja Skandinaviasta. Lisäksi MTT:llä on aloitettu uusien päärynälajikkeiden risteytyskokeet.
MAIJA ALA-SIURUA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
