Samalta lohkolta löytyy eri vaiheessa olevia vehnäkasvustoja. Sadonkorjuusta voi tulla haastava. Kuva: Pasi Leino
Keskikesän kuivuus vei Lounais-Suomen sadosta parhaan terän – ”Härkäpapu on niin matalaa, ettei sitä saada puitua”
Kasvustojen kunto vaihtelee eri lohkoilla, mutta myös saman lohkon sisällä.
Heikki Jallin kevätvehnäpelto kärsi kuivuudesta. Maalajit vaihtuvat tiuhaan, ja osa viljoista on poutineita ja osa täysin vihreitä. Kuva: Pasi Leino”Kevätkuivuudesta on tullut Lounais-Suomessa viime vuosien perusteella ongelma”, sanoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija ja maanviljelijä Heikki Jalli Koski Tl:stä.
Lounais-Suomessa oli kesäkuun lopussa ja heinäkuun alussa viikkoja, jolloin ei satanut ollenkaan. Kuiva ja kuuma sää pienensi satoa eri puolilla Lounais-Suomea, vaikka vettä on tullut sen jälkeen paikoitellen tarpeeksi. Sateita tuli Jallin mukaan kuitenkin auttamattomasti liian myöhään.
Jalli kertoo, että hänen pelloillaan kasvustojen kunto vaihtelee suuresti, ja samallakin lohkolla kasvustot ovat epätasaisia.
”Yhdellä vehnäpellolla on vierekkäin erilaisia maalajeja, minkä ansiosta samalla lohkolla on jo poutineita, kuolleita, matalia ja täysin vihreitä kasvustoja.”
Sadonkorjuusta voi tulla Jallin mukaan haastava, kun samalla lohkolla kasvustot ovat eri vaiheessa.
”Syysviljat selviävät kevään kuivuudessa kevätviljoja paremmin, minkä vuoksi syysviljat kiinnostavat yhä useampia. Viime talvena Lounais-Suomessa lähes kaikki syyskasvit kuolivat. Uskon kuitenkin silti, että syyskasvit kiinnostavat.”
Varsinais-Suomessa härkäpapu kärsi eniten.
”Kasvustot ovat niin matalia, että niitä ei paikoin saada puitua.”
Eniten onnistumiseen on tänä vuonna vaikuttanut maalaji. Hietamailla kasvustot ovat matalia ja poutineita, hiekalla täysin kuolleita ja savimailla viljely onnistui paremmin kuin muualla.
”Myös salaojitusten kunto on näkynyt tänä vuonna kasvustoissa.”
Jalli uskoo, että kevään aikainen kuivuus on Suomessa tulevaisuutta yhä suuremmissa määrin. Syyskasvit pärjäävät paremmin kevään kuivuudessa, joten niihin panostettaneen tulevaisuudessa aikaisempaa enemmän.
Syysöljykasveihin Jalli uskoo, mutta omille pelloille ei henno kylvää niitä ainakaan kauempana talosta. ”Peurat syövät kaikki kasvustot.”
Maanviljelijä Janne Riski Sauvosta kertoo samaa tarinaa paikallisista sateista. Sauvon eri puolilla vettä on paikoitellen tullut aivan eri määriä.
”Niiltä lohkoilta, jotka kylvettiin ensimmäisenä keväällä, saattaa tulla ihan kelpo sato. Mutta ne lohkot, jotka kylvettiin syystä tai toisesta viimeisenä, jäävät melkeinpä kokonaan ilman satoa.”
Riski arvioi sadon olevan nollasta 5 000 kiloon hehtaarilta. Keskisato kevätviljoilla jäänee selvästi alle normaalin, koska kuiva ja kuuma kesäkuu otti osansa.
”Syynä heikkoon satoon ei välttämättä ole pelkästään kuivuus, vaan myös maanviljelijöiden jaksaminen ja joka puolella oleva synkkyys vaikuttavat.”
Rapsi tai rypsi ovat selvinneet Riskin mukaan parhaiten. Sauvon alueella syysviljat menetettiin lähes täysin pieniä ruislohkoja lukuun ottamatta.
”Alakulo näkyy alalla kaikkialla. Viljelijät eivät enää usko maanviljelyyn, ja se on sääli.”
Lue myös:
Raumalla odotetaan keskivertosatoa – sateiden toivotaan loppuvan jo
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
