Peittaamatonta ja lajittelematonta siementä, itävyys testaamatta – liian moni viljelijä kylvää tuurilla

Kolmannes viljelijöistä kylvää kevätvehnän itse tuottamastaan siemenestä ilman, että tekee mitään toimia sadon onnistumisen varmistamiseksi. Kuvassa laatu on varmistettu täyttämällä kylvökoneen säiliöön peitattua ja lajiteltua siementä. Kuvituskuva. Kuva: Jarkko Sirkiä

Aurinkoon ja sateisiin viljelijä ei voi vaikuttaa, mutta niihin asioihin voi, mitä on maan pinnan alapuolella. Näin totesi viljelijä ja neuvoja Kari Alasaari Vilja-alan yhteistyöryhmän (Vyr) seminaarissa helmikuussa. Lapualainen Alasaari kertoo viime kesänä yltäneensä kauralla kahdeksan tonnin hehtaarisatoon, vaikka kasvukauden olosuhteet eivät olleet kasvulle suotuisat. (MT 6.3.)

Maan alapuolisiin asioihin viljelyssä kuuluvat maan rakenteen, vesitalouden ja lannoitukset ohella myös kylvösiemenet. Neljä viidestä myllyvehnä-, mallasohra- ja elintarvikekaurahehtaarista kylvetään tilan itse tuottamalla siemenellä eli tos-siemenellä. Rehuviljoilla sertifioidun siemenen osuus on jo huomattavasti korkeampi, ohralla 40 prosenttia viljelyalasta. Ala on kaksinkertainen verrattuna elintarviketeollisuuteen viljeltyihin viljoihin. Tilanne on vähintäänkin nurinkurinen, asettaahan elintarvikekäyttö sadolle huomattavasti tiukemmat laatuvaatimukset kuin rehukäyttö.

Toki huolellisesti kunnostetulla tos-siemenellä päästään hyviin satoihin siinä missä sertifioidulla ostosiemenelläkin. Liian montaa vuotta kylvöille ei kuitenkaan ole perusteltua kunnostaa siementä samasta erästä, sillä näin jää paitsi kasvinjalostuksen tuomasta sadonlisästä ja laatuominaisuuksista. Tiedetään myös, että ajan myötä jalostuksella saavutetut lajikeominaisuudet taantuvat, mikä sekin puoltaa siemenmateriaalin uusimista – ei välttämättä vuosittain, mutta riittävän säännöllisesti.

Valitettavasti liian moni suomalainen peltohehtaari viljellään tulevanakin vuonna sellaisella siemenellä, jolle ei ole tehty kuivauksen ja siiloon varastoinnin jälkeen mitään kunnostustoimia. Vyr:n teettämän kyselyn mukaan useampi kuin joka kolmas tos-siemenellä myllyvehnää kylvävä viljelijä aikoo jättää jopa itävyyden mittaamatta ennen kylvöjä. Myös tuhannen jyvän paino jätetään liian usein mittaamatta. Näissä tuloksissa voi nähdä läheistä yhteyttä niin ikään Vyr:n kyselyssä ilmenneeseen seikkaan, että joka kolmas viljelijä ilmoittaa suoraan, ettei tee mitään toimenpiteitä parantaakseen viljelynsä kannattavuutta (MT 5.3.).

Jos kylvöille lähtee ummikkona ja tuurilla, lopputulos voi tuurilla olla hyvä. Tuuriin luottaminen ei kuitenkaan kuulu yritystoimintaan, jos lopputulokseen voi omilla valinnoillaan vaikuttaa.