Satokausi ovella - kaikki pellot eivät vieläkään edes kylvökunnossa

Jyrki Nykäsen ja Ella Mustakankaan Juho-pojan saapas tarttui mutaiseen peltoon keskiviikkona Sotkamossa. Traktorilla pellolle ei ole asiaa. Kuva: Ville-Petteri Määttä

Sotkamo (MT)

Jyrki Nykäsen ja Ella Mustakankaan maitotilalla Sotkamon Rimpilänniemellä pellot ovat jatkuvasti rapakoilla.

"Kylvämättä on vielä kaksi hehtaaria", kertoo Nykänen, joka on myös MTK-Sotkamon puheenjohtaja.

"Sato-odotukset ovat tippuneet puoleen jo ajat sitten, viljojen osalta jopa alle sen."

Rehuntekoa on vielä neljännes jäljellä, vaikka yleensä se saadaan valmiiksi jo heinäkuun alussa.

"Toinen rehusato venyy elokuun puoleenväliin, jolloin normaalisti jo puidaan, eikä puinteja päästä tekemään ennen syyskuuta", Nykänen kertoo.

Jatkuvilla sateilla ja melkein päivittäisillä kuuroilla on ollut tilalla pitkä lista vaikutuksia.

"Pelto kärsii monta vuotta, kun sinne on pakko mennä maan ollessa liian märkä. Maapohjan tiivistyminen heikentää kasvien kasvua tulevaisuudessa", Nykänen ennakoi.

Rehun teko märissä oloissa rikkoo pellon pintaa ja heikentää toista rehusatoa. Niemelän rehuksi paalatuilta pelloilta osa meni niin huonoon kuntoon, että ne on toisen sadon keräämisen sijaan laitettava kyntöön.

"Märkyyden takia ei voida tehdä koko lohkoa, vaan siitä on hampsittava ne palat, jotka voidaan tehdä. Polttoainetta on kulunut jo tähän mennessä lähes yhtä paljon kuin normaalisti koko kesänä", Nykänen kuvailee.

Satoa saadaan vähemmän, ja lisäksi sen valkuais- ja energiapitoisuudet ovat heikommat kuin normaalisti. Myös laiduntamista märillä pelloilla pitää kesän aikana rajoittaa.

"Kesä on kulunut passissa, säätä vahdatessa. Yleensä kylvöt, rehunteot ja puinnit ovat kova rypistys, mutta niiden välissä voi hengähtää. Nyt mitään työvaihetta ei ole saatu loppuun", Nykänen huokaisee.

Vuosi on ollut kokonaisuutena raskas.

"Maidon hinnanalennuksien ja tukien alenemisen aiheuttama vaikea tilanne saa nyt jatkoa luontoäidinkin kurittaessa", Nykänen maalailee.

Yllättäviin virkavallan päätöksiin reagoiminen syö jaksamista, erityisesti tällaisena vuonna, jolloin säät aiheuttavat jatkuvaa stressiä.

"Hallinnollinen jäykkyys ei kohtaa maatilan arkea", Mustakangas harmittelee.

"Viimeisen kylvöpäivän epäselvyys sai kainuulaisia viljelijöitä kylvämään hätäpäissään aivan liian märille pelloille. Miksi päätöstä sen poistamisesta ei voinut tehdä aikaisemmin? Päivänselvät asiat pitää päättää ajallaan", Nykänen vetoaa.