EU-komissio haluaa säilyttäämaidontuotannon koko Suomessa
Luomutilan nuori isäntä Harri Penttilä esitteli ensi viikolla käyttöön otettavaa pihattoa komission maitoyksikön päällikölle Brigitte Misonnelle Vesilahdessa keskiviikkona. Misonne puhui kiintiöjärjestelmästä myös maitoalan seminaarissa torstaina. Markku Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkistoVESILAHTI (MT)
Kiintiöjärjestelmän merkitys suomalaiselle maidontuotannolle tuli selväksi EU-komission maitoyksikön belgialaiselle vetäjälle Brigitte Misonnelle, kun hän vieraili Mauri ja Harri Penttilän tilalla Vesilahdessa keskiviikkona.
Kiintiöistä luopuminen vuonna 2015 huolestuttaa, sillä jo kiintiöiden lisäys on ollut haitallinen suomalaistuotannolle.
”Kiintiöt ovat meille tärkeä tukiverkko, sillä kilpailukykymme on heikko lyhyen kasvukauden ja korkeiden rakennuskustannusten takia”, Harri Penttilä kertoi Misonnelle.
Misonne myöntää, että Suomella on eritystarpeita ankarista luonnon oloista johtuen.
”Me komissiossa haluamme säilyttää maidontuotannon kaikkialla unionissa, myös koko Suomessa. Jos meillä on keinoja tehdä se, me teemme sen”, hän vakuutti.
”Pohjoinen tuki on erityinen tuki Suomelle, eikä komissiolla ole mitään tarvetta puuttua tukeen, jos sillä nimenomaan ylläpidetään tuotantoa.”
EU käynnistää tammikuussa selvityksen, jossa Misonnen mukaan arvioidaan, miten kiintiöjärjestelmän päättyminen vaikuttaa jäsenmaiden maidontuotantoon.
”Moni uskoo, että maidontuotanto kasvaa suotuisimmilla alueilla, kuten Hollannissa ja Tanskassa. Muualta se vähenee tai loppuu kokonaan. Haluamme nyt tutkia, onko pelkoihin syitä.”
Puolisen vuotta kestävässä selvityksessä on kaksi osaa: kilpailukyky ja maitosektorilla tapahtuvat muutokset sekä alueellinen arviointi, jossa huomio kiinnittyy erityisesti epäsuotuisiin alueisiin.
Mikäli ongelmia löytyy, EU aikoo ehdottaa toimia niiden korjaamiseksi.
Misonne ei tässä vaiheessa osaa ottaa kantaa, millaisiin toimiin silloin voitaisiin turvautua. Kiintiöjärjestelmän jatkoon hän ei kuitenkaan usko.
”Sellainen päätös olisi todella yllättävä. Ja vaikka komissio päätyisikin tähän, jäsenmaiden maatalousministerit eivät ikinä hyväksyisi kiintiöiden jatkoa. Selvä enemmistö ministereistä halusi kiintiöistä eroon jo capin terveystarkastuksessa.”
Komission linjausten lähtökohtana on sopeutuminen markkinoihin. ”Uskomme maitosektorin kykyyn pärjätä markkinavoimien kanssa niin, että kysynnän ja tarjonnan tasapaino säilyy”, Misonne kertoi.
”Normaalitilanteessa käytössä on suorat tuet ja maaseudun kehittäminen, joita Suomen pitää hyödyntää täysimääräisesti. Kriisitilanteissa meillä on muita keinoja auttaa sektoria selviytymään.”
Harri Penttilä on aloittanut viljelijänä vuoden alussa. Sitä voiko hän luottaa tilan elättävän hänet myös vuosikymmenten päästä, Misonne ei voi taata.
”EU kantaa huolta maataloudesta. Huolehtiminen on kuitenkin vaikeaa mikäli rahasta on pulaa”, hän arvioi.
”Jäsenmaiden päämiehet neuvottelevat parhaillaan unionin budjetista. Tuloksesta riippuu, kuinka meillä on varaa tukea maataloutta.”
Uuden navetan myötä Penttilöiden luomumaidon tuotanto yli kaksinkertaistuu.
”Monella tilalla tuotannon kasvua rajoittaa pellon hankinnan ongelmat, eikä lisäpeltoa ole käytännössä juuri saatavissa kaatamalla metsää”, MTK:n maitoasiamies Sami Kilpeläinen kertoi.
Misonnen mukaan metsällä voi jatkossa olla uudenlaista merkitystä myös maitotiloille.
”Maatalouspolitiikan uudistuksessa komissio korostaa ympäristötoimien merkitystä. Nyt pohditaan, voitaisiinko metsä lukea osaksi viherryttämisvaatimuksia.”
Mauri Penttilä pitää metsän hyödyntämistä tärkeänä vaihtoehtona.
”Kunhan siitä ei toteuteta yhtä byrokraattisesti kuin esimerkiksi perinnebiotoopeja, jotka pakottavat laskemaan yksittäisten puiden määrän.”
TIINA TAIPALE
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
