Video: Villabuumi näkyy Farmarissa, koko kotimainen ketju esillä lampaasta langaksi asti – ”Asiat pitää opetella tekemään hyödyntäen lampaan omaa luontaista käyttäytymistä”
Lammasnäyttelyn osallistujien lisäksi Farmarin kehään astuvat päivittäin myös keritsijät ja paimennuksen osaajat koirineen.
Rantasalmelainen lampuri Ann-Mari Lintunen tuo Farmariin sekä paimennettavia lampaita että paimenkoiria. Kuva: Saara LaviKotimaisen lampaanvillan arvostus ja kysyntä ovat nousseet viime vuosina ennätyksellisesti. Alalle on tullut buumin myötä uusia toimijoita jalostamaan villaa, ja olemassa olevista osa on laajentanut toimintaansa. Myös Farmari-näyttelyn lammasosastolla nostetaan villaketju vahvasti esiin.
”Esillä ovat kaikki vaiheet kerinnästä villan lajitteluun ja kehruuseen langaksi asti”, kertoo lammasasiantuntija Sari Heltelä ProAgria Etelä-Suomesta. Mukana on myös Pirtin Kehräämö omalla osastollaan lähellä lammasosastoa.
Osastolla jutellaan villasta ja lampaista Lampuri-teltassa, jonne Heltelä odottaa etenkin ammattilaislampureita, mutta myös lampurin uraa harkitsevia.
Vaikka villalla on hyvä noste, kultakaivos sen tuottaminen ei ole, eikä villan hyvä laatu ole itsestään selvää. Lampaat pitää keritä vähintään kerran, mieluummin kahdesti, vuodessa.
”Hyvän villan tuottaminen vaatii työtä. Ruokinnan, olosuhteiden, kerinnän ja lajittelun pitää kaikkien olla kunnossa”, Heltelä sanoo.
Hänen mukaansa villa-alalla on harpattu parin viime vuoden aikana eteenpäin kahden vuosikymmenen verran. ”Suomalainen kuluttaja ymmärtää nyt suomalaisen villan puhtauden, monikäyttöisyyden ja ekologisuuden.”
Osastolla tulee olemaan hypisteltävissä monenlaista kotimaista villaa, jotka soveltuvat erilaisiin käyttötarkoituksiin.
”Se ei ole vain villaa, vaan monipuolinen raaka-aine”, Heltelä muistuttaa.
”Kun villa ei ole enää pelkkä kuluerä, sen laatuun vaikuttavat tekijät pystytään ottamaan aiempaa paremmin huomioon.”
Villan käytön laajentamista tutkii parhaillaan LUT-yliopiston Willatus-hanke, jossa selvitetään käyttötapoja villalle, josta ei ole mahdollista tehdä lankaa. Tällaista on yleensä esimerkiksi takapuolesta ja mahan alustasta keritty villa. Hanke on myös esillä Farmarin lammasosastolla.
Farmari-näyttelyssä on jollain lailla mukana runsaat kymmenen lammastilaa. Kaikille näistä on tehty ennen osallistumista vastuullisuuskartoitus.
”Eläinten hyvä hoito ja käsittely ovat tietysti tärkeitä teemoja myös näyttelyosastolla”, Heltelä sanoo.
Hän haluaa nostaa esille myös lampurien jaksamisen ja hyvinvoinnin, jotka ovat myös eläinten hyvän hoidon lähtökohta.
Näyttelyssä esitellään myös lampaiden käsittelyä ja tutustutaan erilaisten apuvälineiden, kuten rännin käyttöön.
”Asiat pitää opetella tekemään helposti ja niin, että niissä hyödynnetään lampaan omaa luontaista käyttäytymistä”, Heltelä sanoo.
Näyttelykehässä tullaan näkemään korkeatasoisia lampaita, Heltelä vakuuttaa.
”Etelä-Savossa on tehty paljon työtä jalostuksen eteen, monen tilan lampaat ovat korkeatasoisia. Kun ne vielä syötetään hyvällä rehulla, tulokset ovat upeita.”
Rantasalmelainen Mäenkoikkalan tilan lampuri Ann-Mari Lintunen kiittää maakunnan lammastalouden hyvästä kehityksestä alueella toteutettuja hankkeita, joista tiloille on jäänyt pysyvästi hyviä toimintatapoja.
Farmarin lammasnäyttelyn järjestää Suur-Savon lampurit ry, ja näyttelyn tuomariksi saapuu britannialainen Josh Brigg.
Sari Heltelä uskoo, että tuomari ymmärtää taustastaan huolimatta myös alkuperäisrotujen, kuten suomenlampaiden, merkityksen.
”Meille terve ja tuottava rakenne on pääasia, eikä rotupiirteitä ylikorosteta. Sen aiomme tuoda esiin myös ulkomaiselle tuomarille”, Heltelä sanoo.
”On hienoa saada kansainvälistä näkemystä sekä omista roduistamme, että myös tuontirotujen tasosta.”
Näyttelyyn on tulossa noin 50 lammasta kymmeneltä tilalta.
Paimennusnäytöksistä Farmarissa vastaa Suomen Paimenkoirayhdistys SPKY ry. Näytösten kantava teema on paimenkoiraihmisen kehitystarina. Se alkaa siitä, miten ihminen kiinnostuu paimennusalasta, ja etenee yhteistyön aloittamiseen pennun tai valmiiksi koulutetun koiran kanssa.
Esityksissä nähdään taidoiltaan eri tasoisia koiria ja niiden tekeminä lampaiden hakua, kuljettamista ja jakamista, sekä käsittelynäytöksissä muun muassa punnitusta.
”Esille nostetaan keinoja helpottaa omaa työtä. Koirat mahdollistavat helpon työskentelyn myös yksin”, porukkaa paimennusnäytöksiin kokoava Lintunen sanoo.
Lisäksi osastolle tulee koiria, joiden päätehtävä on olla vieraiden rapsuteltavana. Aiemmin näkemätön erikoisuus on juoksuankkojen paimennus, jota esittelee Hiidenniemen tila.
Lue myös:
Metsätalous korostuu Mikkelin Farmarissa, perusmaataloutta ja koneita unohtamatta
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
