Tyrnistä saa muutakinirti kuin marjat
Markku Vuorikari Vitamiinirikas mutta piikikäs tyrni on työläs poimia. Kotimainen tuotanto ei tällä hetkellä riitä teollisuuden tarpeeseen. Kuva: Viestilehtien arkistoMarko Vilen haluaa hyödyntää tyrnipensaasta kaiken. Suomessa tyrnistä käytetään marjat pääosin mehuna ja hillona, mutta Shinyhorse Oy suunnittelee käyttävänsä hyödyksi myös puuaineksen ja lehdet.
Tällä hetkellä yritys kasvattaa Mynämäellä emotaimia, mutta toimintaa on tarkoitus laajentaa.
Tyrnin lehtiä voi käyttää muun muassa teenä, mutta Vilen visioi, että niillä olisi ainesta myös rehuksi. Alustavissa kokeissa tyrni on sopinut sianrehuksi, Vilen kertoo tyytyväisenä. Hän toivookin, että tutkimuksille seuraa jatkoa, sillä aiemmin hanke kaatui viime metreillä.
Tyrnialat ovat Suomessa pieniä. Vuonna 2010 viljelyala oli 192 hehtaaria ja sato 43 tonnia. Nämä määrät ja toimitusvarmuus eivät riitä teollisuudelle, joka joutuu käyttämään paljon tuontityrniä.
Vilen yhtiökumppaneineen haluaisikin panostaa suureen viljelyalaan. Tämä onnistuisi Vilenin mukaan naaraspensaiden kiertoviljelyllä.
”Jaetaan alue neljään osaan, jonne vuorovuosina istutetaan naaraspensaat. Neljän vuoden välein leikataan yksi tuottoalue kokonaan matalaksi, eli käytetään myös lehdet ja puuaines hyödyksi”, hän kertoo.
”Vain yhdelle alueelle kerrallaan tuodaan koiraspensaita, jolloin vain se alue pölyttyy. Uudemmat alueet voivat keskittyä kasvamiseen marjantuotannon sijasta. Jos koiraspensaita ei tuo paikalle, tyrni kasvaa pituutta.” Tällä tavoin pensas saa hyvän kasvuvauhdin ”välivuosinaan”.
Vilen suunnittelee, että kukin neljä aluetta olisi 30 hehtaaria, ja pensaita olisi 100 000.
”Rahoitus puuttuu”, Vilen harmittelee. Elykeskukselta ei ole viljelyyn tukea saatu, koska he eivät osaa päättää, ollaanko puutarha, maatila vai yritys.
”Sijoittajia kiinnostaa lähinnä tietoliikenneala. Jokainen kuitenkin tarvitsee ruokaa”, Vilen toteaa.
Marko Vilen uskoo, että tyrnimarjasta olisi Suomessa muuhunkin kuin perinteiseen käyttöön. ”Olemme kehitelleet yhdessä tyrnimurot Taivalkosken Myllyn kanssa. Vanajan leipomon kanssa kehiteltiin tyrnikeksit.”
Tuotteet ovat Vilenin mukaan olleet messuilla kysyttyjä.
”Keskuskaupan sokerimurohyllyiltä terveelliset ja lisäaineettomat tyrnimurot saavat vain vähän tilaa. On harmi, ettei kotimaista terveysruokaa arvosteta.”
Tyrniä käytetään elintarvikkeiden lisäksi muun muassa kosmetiikassa.
”Terveys on tyrniä nostattava trendi”, Vilen iloitsee.
Vilen yhtiökumppaneineen on tehnyt oppimatkoja muun muassa siperialaisille tyrnitiloille. Siellä tilat ovat yli tuhathehtaarisia. ”Työvoimamaksut ovat toista luokkaa kuin täällä.”
Tyrnin viljelyn ongelmana ovatkin Suomessa lähinnä poimintakulut. Piikikäs kasvi on haastavaa poimia. Yhtiöllä onkin takataskussaan suunnitelmat, kuinka koko pensaan hyödyntäminen ja marjojen poiminta tapahtuu. ”Mutta en kerro sitä tässä”, hän naurahtaa.
Tyrninviljelijä selvästi luottaa yhtiönsä suunnitelmiin ja erilaiseen tuotantotapaan.
”Kaiken a ja o on, että saadaan tämä systeemi kunnolla käyntiin. Sen jälkeen voimme tehdä mitä vain.”
TUULA LEHTONEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
