Sveitsin syrjäiset tilat kärsivät maitokiintiöiden poistosta

Maidontuotanto on Sveitsin maatalouden tärkein tuotannonhaara. Jokaisessa alppikylässä näkee lehmiä laiduntamassa myöhään syksyyn. Riitta Mustonen Kuva: Viestilehtien arkisto

CHARMEY, SVEITSI (MT)

EU:ssa valmistaudutaan maitokiintiöiden poistoon vuonna 2015. Sveitsissä poistosta on jo kokemusta. Maa luopui kiintiöistä vapunpäivänä 2009 kolmen vuoden siirtymäajan jälkeen.

Suurin syy kiintiöistä luopumiseen oli kilpailukyvyn parantaminen. Rahaa valui runsaasti maatalouden ulkopuolelle, kun viljelijät myivät kiintiöitään ja lopettivat itse maidontuotannon.

Jo vuonna 2006 sveitsiläiset maidontuottajat saattoivat irtautua kiintiöistä. Heti ensimmäisenä vuonna kaksi kolmasosaa tekikin niin.

Siirtymäaikana sveitsiläiset loivat väliaikaisen järjestelmän, jossa tuottajat ryhmittyivät joko tuottajayhdistyksiin tai tuottaja-jalostajayhdistyksiin. Nämä yhdistykset säätelevät maitomäärää eli tietynlainen kiintiöjärjestelmä jatkuu edelleen.

Kaikkien yllätykseksi yhdistyksiä syntyi peräti 38, joten säätelijöitä on paljon. Asioita hoitamaan perustettiin vuonna 2009 maitoalan yhteisjärjestö BO Milch, johon kuuluu koko ketju eli tuottajat, jalostajat ja kaksi suurinta kauppaketjua.

Kiintiöiden poistamisen jälkeen maidontuotanto on kasvanut Sveitsissä. Vuodesta 2005 lisäystä on tullut kahdeksan prosenttia: 3,18 miljoonasta tonnista 3,44 miljoonaan tonniin.

Samanaikaisesti maidontuottajien määrä on pudonnut 30 000:sta 24 000:een ja maidon hinta on laskenut 58:sta 46 senttiin. Juustonvalmistukseen käytetyn maidon hinta ei ole romahtanut yhtä paljon. Se on nyt keskimäärin 60 senttiä, kun se vuonna 2005 oli 63 senttiä.

BO Milchin toiminnanjohtaja Markus Zemp tunnustaa, että tilanne oli vaikea kiintiöiden poistuessa vuonna 2009. Samaan aikaan osui maidon hintaromahdus koko EU:ssa, joka osaltaan vaikutti hintoihin myös Sveitsissä.

”Useimmat tuottajat eivät halunneet luopua kiintiöstä, vaan he taistelivat vastaan loppuun asti. Maidon hinta oli tuolloin aika hyvä.”

Zempin mukaan 60 prosenttia tuottajista on nyt tyytyväisiä tilanteeseen, etenkin nuoret viljelijät.

”Kasvavan tilan piti aiemmin maksaa paljon lisäkiintiöistä. Voittajia ovat varsinkin gruyèrejuuston tuottajat, joiden maidosta maksetaan paljon.”

Zemp huomauttaa, että syrjäisten tilojen tilanne on yhä heikko seudulla, jossa ei ole juustonvalmistusta. Niille pihvilihan tuotanto on varteenotettava vaihtoehto, sillä se on Sveitsissä varsin kannattavaa. Moni onkin siirtynyt emolehmiin.

EU:n ulkopuolisena maana Sveitsi on kummajainen keskellä Eurooppaa. Se säätelee maataloutta ja kauppaa monin eri tavoin ja pitää yllä korkeaa rajasuojaa tuontituotteille.

Väestöntiheytensä takia Sveitsi ei kuitenkaan ole elintarviketuotannossa omavarainen. Noin 40 prosenttia ruuasta tuodaan muualta. Ainoastaan maitotuotteissa maa pärjää omalla tuotannollaan.

Sveitsi otti ensimmäisen askeleen yhteiseen talouteen vapauttamalla juustokaupan EU:n kanssa vuonna 2005. Sen seurauksena juustojen tuonti kasvoi, mutta vienti kasvoi vielä enemmän. Tuli lisää kilpailua ja valikoimaa sisämarkkinoille.

Sveitsin valtio tukee yhä tuotantoa maksamalla 15 senttiä juustokilolle.

Sveitsissä odotetaan EU:n maitokiintiöiden vapautumista lievästi varuillaan. EU-maitomarkkinoiden puhemies Carlos Martin-Övilo muistuttaa, että suuri osa EU-maista tuottaa nytkin alle kiintiöiden.

”Mitään shokkia ei ole odotettavissa. Maidontuottajien määrä EU:ssa on vähentynyt koko ajan. Pelkoa liioitellaan”, Martin-Övilo arvioi.

Hän kuitenkin ennakoi tuotannon kasvavan sekä juuston ja maitojauheen viennin lisääntyvän kiintiöiden poistuessa.

Zemp pitäisi edelleen kiinni Sveitsin rajasuojasta maidon suhteen, vaikka juustokauppa onkin vapaata.

”Jos maitokauppa vapautettaisiin, meille virtaisi halpaa maitoa EU:sta ja olisimme häviäjiä. Sveitsiläinen maito ja juusto tulisi säilyttää ainakin sveitsiläisille.”

Sveitsissä hallitus päättää maatalouspolitiikasta kolmen vuoden välein. Se on monen mielestä liian lyhytnäköistä. ”Meillä ei ole suunnitelma B:tä, jos paha shokki iskee”, Zemp toteaa.

RIITTA MUSTONEN

Kirjoittaja osallistui Sveitsin maataloustiedotuksen järjestämälle maitoretkelle lokakuun lopussa.

Avaa artikkelin PDF