Kasvinsuojeluaineiden käyttö vähentynyt maataloudessa ja puutarhatuotannossa

Kasvinsuojeluaineiden maatalouskäytön tilastointi tihenee tulevina vuosina. Kuvituskuva. Kuva: Seppo Pentti

Luonnonvarakeskus (Luke) kertoo kasvinsuojeluaineiden käytön vähentyneen hieman maataloudessa ja puutarhatuotannossa pitkällä aikavälillä. Tiedot valmisteiden käytöstä on kerätty viljelijöiltä vuosilta 2013, 2018 ja 2024.

Kasvinsuojeluaineiden käyttö on vähentynyt vuodesta 2013 lähtien, mikä vastaa myös myyntimäärien kehitystä.

Ero vuosien 2018 ja 2024 välillä on kuitenkin melko pieni, sillä vuoden 2018 vakava kuivuus vähensi tuolloin sekä käyttöä että kasvinsuojelun tarvetta.

Vuonna 2024 sääolot olivat keskimäärin suotuisammat, mutta vaihtelut alueiden välillä olivat suuria. Kuiva kevät ja myöhemmät runsaat sateet haittasivat kasvua monin paikoin. Lämmin ja kostea sää lisäsi myös kasvitautien esiintymistä.

Vuonna 2024 rikkakasvien torjuntaan käytettiin 81 prosenttia kaikista kasvinsuojeluaineista. Kasvitautivalmisteita käytettiin 15 prosenttia, tuhoeläinvalmisteita 1 prosentti ja kasvunsääteitä 3 prosenttia. Kasvinsuojeluainevalmisteiden käyttömäärän ohella tilastossa ilmoitetaan myös valmisteiden sisältämien tehoaineiden käyttömäärä.

Rikkakasvivalmisteisiin sisältyvät glyfosaattivalmisteet kattoivat noin puolet kasvinsuojeluaineiden kokonaiskäytöstä maataloudessa. Glyfosaattivalmisteiden käytöstä 17 prosenttia tapahtui viljelykasvien yhteydessä.

Viljelyalaan suhteutettuna kasvinsuojeluaineita käytettiin eniten sokerijuurikkaalla, perunalla, avomaan vihanneksilla, mansikalla ja omenalla. Rehunurmilla käyttömäärät suhteessa viljelyalaan olivat selvästi vähäisemmät kuin muilla viljelykasveilla.

”Kasvinsuojeluaineiden käytön määrä kertoo vain osan kokonaiskuvasta. Aineiden kemialliset ominaisuudet ja käyttötapa vaikuttavat ratkaisevasti niiden mahdollisiin ympäristö- ja terveysvaikutuksiin”, sanoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Pasi Mattila.

Vuoden 2024 tilastossa mukana ovat ensimmäistä kertaa mukana ruokaherne ja rehuherne. Rypsin ja rapsin tiedot on eroteltu syys- ja kevätkylvöisiin muotoihin.

Glyfosaattivalmisteiden käyttö tilastoidaan aiempaa tarkemmin. Aiempien vuosien tilastot sisältävät glyfosaattivalmisteista ainoastaan kokonaiskäytön tiedot, mutta vuoden 2024 tilastossa glyfosaattivalmisteista ilmoitetaan erikseen viljelykasvien yhteydessä tapahtunut käyttö ja muu käyttö.

Viljelykasvien yhteydessä tapahtuva käyttö tarkoittaa esimerkiksi ruiskutusta juuri ennen suorakylvöä tai heti kylvön jälkeen sekä rivivälien ruiskutusta kasvukauden aikana.

Muuhun käyttöön luetaan esimerkiksi juolavehnän torjunta kesannolta tai viljankorjuun jälkeen ennen syysmuokkausta sekä nurmen lopettaminen viimeisen sadonkorjuun jälkeen.

”Tarkempi erottelu antaa aiempaa selkeämmän kuvan siitä, miten ja missä glyfosaattia maataloudessa käytetään. Tieto auttaa seuraamaan kehitystä ja tukee myös riskinarviointia”, kertoo Mattila.

Käytetty aineisto kattaa peltoviljelyn ja avomaan puutarhaviljelyn tärkeimmät viljelykasvit. Vuonna 2024 tilastossa mukana olevien kasvilajien osuus oli 99 prosenttia koko maan viljellystä alasta ja 88 prosenttia maatalousmaasta. Tiedot perustuvat noin 6 000 maatilan tietoihin, joista on estimoitu koko maan kattavat tulokset.

Kasvinsuojeluaineiden maatalouskäytön tilastointi tihenee tulevina vuosina. Seuraava tilastoitava vuosi on 2026, ja vuodesta 2028 alkaen tilasto tuotetaan vuosittain. Tietojen siirto sähköisesti viljelysuunnitteluohjelmistoista on myös suunnitteilla.

Kasvinsuojeluaineiden maatalouskäyttöä ja myyntiä tilastoidaan kaikissa EU- ja ETA-maissa, mikä mahdollistaa kansainvälisen vertailun. Suomessa riskinarvioinnista vastaa Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) ja aineiden esiintymistä ympäristössä seuraa Suomen ympäristökeskus (Syke) MaaMet-ohjelmassa.