Lukijalta: Nykyhallituksen lupaukset testataan polttoainekriisissä

Nykyisen hallituksen 2024 tekemässä huoltovarmuuspäätöksessä todetaan erittäin suoraan, että kannattava alkutuotanto sekä osaaminen ja jatkuvuuden varmistaminen ovat elintarvikehuollon turvaamisen perusedellytyksiä. Päätöksessä todetaan myös, että ruoantuotanto on maatalouden tärkein tehtävä ja huoltovarmuuden perusta.

Ainakin polttoainekriisi on osoittanut, ettei julkinen valta Suomessa kykene päätöksentekoon silloin, kun päätöksiä todella tarvitaan.

Ruotsissa hallitus päätti tänä vuonna energiakriisin seurauksena kriisituesta alkutuotannolle. Ratkaisun lähtökohta oli selkeä: alkutuotantoa ei saa jättää yksin kantamaan ulkoisen energiashokin kustannuksia. Ruotsissa korvaustasoksi määriteltiin 85 prosenttia arvioiduista polttoaine- ja lannoitekustannusten nousuista.

Suomessa tilanne on toinen. Sen sijaan, että maatalouden alkutuotantoa suojattaisiin energiakriisin vaikutuksilta, se on käytännössä jätetty yksin kantamaan ulkoisen energiashokin kustannukset.

Nyt kyse ei ole kustannuksesta, jonka voisi siirtää myöhemmäksi. Kun vilja korjataan kosteana, se on kuivattava välittömästi. Kuivaamiseen tarvitaan energiaa juuri silloin, kun energian hinta on noussut voimakkaasti päivä päivältä. Samaan aikaan viljan tuottajahinta ei jousta ylöspäin samassa tahdissa.

Viljelijä ei voi jättää märkää viljaa kuivattamatta odottamaan parempaa hintaa. Sato on käsiteltävä silloin, kun se korjataan. Energiakustannusten nousu realisoituu välittömästi, mutta markkinoita ei kiinnosta viljelijän kasvaneet kustannukset. Viljelijällä ei ole keinoja siirtää kustannuksia viljan ostajalle – maatalous on jätetty yksin.

Huoltovarmuus ei voi olla yksisuuntainen sopimus, jossa alkutuotannolta edellytetään valmiutta kriisiin, mutta kriisin kustannukset jätetään yksin tuottajien kannettaviksi. Jos haluamme kotimaisen ruuantuotannon säilyvän myös tulevaisuudessa, myös yhteiskunnan on kannettava osavastuunsa silloin, kun tuota

Kyösti Kekki

Janakkala