Viljelijöiden syyllistäminen yhtenä ilmastotoimien esteenä – "Muiden toimialojen ja kaupunkien päästöt nähdään merkittävämpinä kuin maatalouden"
OPAL-Life-hankkeessa maatalouden ilmastokysymyksiä on tutkittu ympäristöllisen, taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden näkökulmista.
Mika Räbinän pelloilla onnistuttiin hankkeen puitteissa elvyttämään peltopyykantaa. PeltoOptimi on työkalu, joka ohjaa pellonkäyttömuutoksiin auttamalla viljelijää tunnistamaan parhaimmat ja heikoimmat peltolohkot. Heikoimpia lohkoja työkalu voi ehdottaa metsitettäviksi. Kuva: Arto Latukka, Tuomo Karsikas; Markku VuorikariSiikalatvalaisen viljelijän Mika Räbinän tila on yksi OPAL-life-hankkeen pilottitiloista, jossa tilojen tehtävänä oli testata PeltoOptimi-palvelua. Hankkeen tavoitteena on maatalouden ilmastopäästöjen vähentäminen kestävän tehostamisen periaatetta noudattaen. Se tarkoittaa maatalouden kehittämistä suuntaan, jossa ympäristöhyödyt, tilan kannattavuus ja tuottavuus sekä sosiaaliset näkökulmat tukevat toisiaan.
PeltoOptimi on työkalu, joka ohjaa pellonkäyttömuutoksiin auttamalla viljelijää tunnistamaan parhaimmat ja heikoimmat peltolohkot eri lohko-ominaisuuksien perusteella. Ominaisuuksia ovat esimerkiksi lohkokoko, etäisyys tilakeskuksesta, tuotantokyky, maalaji ja vesistöjen läheisyys. Pisteytyksen perusteella tilan pellot jaetaan kestävästi tehostettaviin, laajaperäistettäviin tai metsitettäviin lohkoihin. Laajaperäistämisen tarkoituksena on siirtää heikkovasteiset lohkot viherryttämistoimien piiriin eli pois varsinaisesta ruoantuotannosta.
Molempia hankkeita koordinoi Luonnonvarakeskus (Luke).
Räbinä kertoi kokemuksistaan hankeen loppuseminaarissa maanantaina. Hänen tilallaan tutkittiin esimerkiksi linnuston monimuotoisuutta.
Tilan pelloilla saatiin elvytettyä peltopyykantaa. Tällaisilla toimilla pitäisi Räbinän mielestä olla positiivia taloudellisia vaikutuksia.
"Jos tilan hoito on jo hyvää, viljely monipuolista ja tilojen välistä yhteistyötä tehdään, merkittävää lisäarvoa PeltoOptimi ei tuo", Räbinä summaa.
Konkreettisiin toimiin se johti silti, sillä sen perusteella tilan etälohkoja siirrettiin hallintaan toiselle tilalle.
Räbinän mielestä peltojen metsittämisen kynnys on korkea. Aina ei ole kyse taloudesta.
"Itselläni on viljelyssä 40 aarin lohko, jonka takia on jatkosodan aikaan istuttu vankeustuomio, kun se on viljelty kaskeamalla. Joillain peltolohkoilla voi olla tällaisia tarinoita ja pitkäaikaisen perheomistamisen luomia paineita", Räbinä huomauttaa.
Räbinän mukaan tutkimustietoa ilmastotoimiin on, mutta sen jalostaminen ymmärrettävään ja helposti viljelijän käsiteltävään muotoon uupuu. Tutkimuksen politisoituminen harmittaa.
"Hanketta haettaessa on ilmeistä, mikä tutkimuksen lopputulos on. Se aiheuttaa turhautumista", Räbinä kritisoi. Turvepeltojen ja maatalouden kohtalo huolestuttaa, sillä Siikalatva on hänen mukaansa Suomen soisin pitäjä. Räbinä on nähnyt läheltä turvetuotannon loppumisen.
Lukella on tutkittu ilmastotoimien sosiaalista hyväksyttävyyttä ja esteitä viljelijöiden keskuudessa.
Viljelijät eivät epäile ilmastonmuutoksen olemassaoloa. Tutkimuksen mukaan ilmastoriskejä tunnistetaan ja niiden ajatellaan lisääntyvän tulevaisuudessa.
"Ilmastonmuutos nähdään suurena uhkana globaalille maataloudelle, mutta ei yhtä paljon suomalaiselle maataloudelle", tutkija Jaana Sorvali avaa tuloksia.
Monet kokevat voivansa vaikuttaa maatalouden ilmastopäästöihin, erityisesti naiset, koulutetummat ja luomuviljelijät.
Ilmastomyönteisen toiminnan esteiksi tutkimuksessa esitetään esimerkiksi koetun syyllistämisen ja vastakkaisasettelun aiheuttamaa puolustusreaktiota.
Viljelijän tärkein tehtävä on tuottaa ruokaa, mutta uusi termi "hiiliviljelijyys" aiheuttaa hämmennystä.
"Isona tekijänä ovat taloudelliset haasteet. Vaikka halua olisi, investointeja ei välttämättä pystytä tekemään", Sorvali toteaa.
Vastuuta ilmastonmuutoksen hillintätoimista otetaan, mutta ne koetaan pieniksi.
"Muiden toimialojen ja kaupunkien päästöt nähdään merkittävämpinä. Suomen kokonaispäästöt nähdään pieninä maailman mittakaavassa verrattuna Kiinaan, Intiaan ja Yhdysvaltoihin", Sorvali summaa.
Lue lisää:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
