Maatalous

Pitäisikö pelto metsittää vai tehostaa viljelyä kestävästi? Lounais-Suomen viljelijät saavat nyt lohkokohtaista tutkimustietoa päätöstensä tueksi

Luken rakentama työkalu tarjoaa viljelijöille eväitä esimerkiksi tuotantopanosten tehokkaaseen kohdentamiseen tai metsityksen pohtimiseen.
Arto Latukka
PeltoOptimi-tiedot näkyvät Taloustohtorissa sekä karttana että taulukkona. Kuvassa tiedot osasta Jokioisten kartanon pelloista. Niitä pääsee Taloustohtoriin selaamaan kuka tahansa.

Ensimmäiset viljelijät pääsevät lähipäivien aikana katsomaan Luonnonvarakeskuksen (Luke) Taloustohtori-palvelusta, millainen heidän peltojensa kasvukyky on satelliittiaineiston perusteella.

Pellot on luokiteltu Luken PeltoOptimi-työkalulla useiden erilaisten perusominaisuuksien ja kasvukyvyn perusteella kolmeen luokkaan: kestävästi tehostettaviin, laajaperäistettäviin ja metsitettäviin.

Luokitus ei velvoita viljelijöitä muuttamaan viljelyään mitenkään nykyisestä, korostaa tutkimusprofessori Pirjo Peltonen-Sainio Lukesta. Hänen mukaansa palvelu tarjoaa viljelijöille tietoa, jonka perusteella he voivat esimerkiksi pohtia tuotantopanosten järkevää kohdentamista.

Aineisto antaa myös eväitä hakea keinoja satokuilujen pienentämiseen.

Satokuilulla tarkoitetaan satopotentiaalin eli pellolta saatavissa olevan maksimisadon ja toteutuneen sadon välistä eroa. Kuilu on tutkimusten perusteella ollut Suomessa jo pitkään kasvussa.

Ensimmäisenä PeltoOptimi-tietoa pääsevät käyttämään 1 000 lounaissuomalaista viljelijää. He saavat henkilökohtaisen käyttäjätunnuksen ja salasanan palveluun kirjeitse näinä päivinä.

"Järjestelmä hakee käyttäjätunnuksen perusteella viljelijän hallinnassa olevat peltolohkot ja näyttää tiedot käyttäjälle sekä taulukkomuodossa että karttakuvina", kertoo Taloustohtori-palveluista vastaava Luken erikoistutkija Arto Latukka.

Kaikki palvelussa olevat tiedot on suojattu henkilökohtaisilla tunnuksilla, Latukka korostaa. Yhdenkään lohkon tietoja ei pääse palvelussa selaamaan kukaan muu kuin tuon lohkon viljelijä itse – ellei tämä halua itse jakaa tietojaan esimerkiksi neuvojalle.

Mitä nämä tuhat tilaa sitten käyttäjätunnuksellaan näkevät?

Järjestelmässä on nyt tarjolla tiloille heidän hallinnassaan vuosina 2017 ja 2020 olleiden peltolohkojen luokittelutiedot.

"Tarkasteltava vuosi valitaan palvelun käyttöliittymässä. Mikäli viljelijä on vuokrannut tai ostanut peltoa vuoden 2017 jälkeen ja näille peltolohkoille on laskettu luokittelutietoja, ne ovat yrittäjän nähtävissä vuoden 2020 tuloksissa."

Latukan mukaan myös jo laskettuja luokittelutuloksia päivitetään.

"Näin palvelu tarjoaa vuosittain uutta nähtävää."

PeltoOptimin luokittelu perustuu kolmeen eri pisteitysvaiheeseen. Viljelijä näkee kaikkien kolmen vaiheen tulokset omilta lohkoiltaan. Myös kaikki luokitteluun vaikuttavat tekijät ovat palvelussa viljelijän nähtävissä.

"Kaikki tulokset tarjotaan taulukoina, mutta kokonaiskuvan saamiseksi peltolohkojen luokittumista voi tarkastella myös kartalta."

Vielä tällä hetkellä palvelussa on Latukan mukaan käytössä vanha karttasovellus, jossa karttakuvat ovat varsin vaatimattomia. Erityisesti tiloilla, joiden lohkot sijaitsevat kaukana toisistaan, tämä voi vaikeuttaa tulosten tarkastelua.

"Uusi karttajärjestelmä on kuitenkin tulossa palveluun, ja siinä vaiheessa tulosten tarkasteltavuuteen on tulossa aivan huima parannus."

Palvelussa esitettyjen tulosten päivitettävyyden ja sen myötä ajantasaisuuden kannalta oleellista on se, että tilakohtaisia taulukoita ja karttoja ei ole sellaisenaan missään olemassa vaan ne "luodaan lennossa". Kun viljelijä kirjautuu palveluun, järjestelmä kokoaa hänen peltolohkojensa tiedot ja luo niiden pohjalta taulukot ja kartat kyseistä selailukertaa varten.

"Toki käyttäjällä on mahdollisuus esimerkiksi kopioida ja tulostaa taulukot tai kartat paperille, jos haluaa tarkastella niitä kaikessa rauhassa muualla kuin tietokoneen äärellä."

Entä aiheuttaako kuuluminen tuhannen valitun viljelijän joukkoon jotain velvoitteita?

Ei aiheuta, Peltonen-Sainio korostaa. "Palveluun kirjautuminen tai aineiston selaaminen eivät ole lupauksia osallistua mihinkään jatkotoimintaan tai tutkimukseen."

"Palautetta toki saa mielellään palvelusta antaa", Latukka kuitenkin kannustaa. Sitä varten palvelussa on oma palautekanavansa.

Luke kerää lisäksi palautetta ensimmäisen kasvukauden jälkeen palvelun edelleen kehittämiseksi.

Miksi PeltoOptimin julkaisun ensimmäisen vaiheen alueeksi valikoitui juuri Lounais-Suomi?

Alueen tilojen peltolohkojen tuotantokyvystä on eniten saatavissa satelliittiaineistoista laskettuja tietoja, Peltonen-Sainio perustelee.

Palvelu on tarkoitus laajentaa ennemmin tai myöhemmin kattamaan koko maan peltolohkot, mutta aikataulua ei ole tässä vaiheessa vielä lyöty lukkoon.

"Katsomme palvelun toiminnan ja kuuntelemme viljelijöiden kokemukset ensin tämän tuhannen tilan osalta. Annamme heidän rauhassa testata palvelua ja keräämme heiltä mahdollisia kehittämiskohteita. Laajentamisen aikataulua voidaan katsoa sen jälkeen."

Vaikka omat pellot eivät vielä palvelusta löytyisikään, kuka tahansa pääsee jo nyt tutustumaan uuden palvelun toimintaan. Luke on avannut Taloustohtoriin hallinnoimansa Jokioisten kartanon peltolohkoja vapaasti tarkasteltavaksi, Latukka kertoo.

Lue myös:

Luke luokitteli pellot tuottokyvyn mukaan: "Jokaisella pellolla ei ole oikeus tulla viljellyksi"

PeltoOptimi antaa eväitä metsityskeskusteluun: Luken uusi työkalu luokittelee pellot kasvukyvyn mukaan

Tukien optimointi ei enää riitä – kannattava viljanviljely edellyttää uutta otetta viljelysuunnitteluun

Lue lisää

Luke luokitteli pellot tuottokyvyn mukaan: "Jokaisella pellolla ei ole oikeus tulla viljellyksi"

PeltoOptimi antaa eväitä metsityskeskusteluun: Luken uusi työkalu luokittelee pellot kasvukyvyn mukaan

Tukien optimointi ei enää riitä – kannattava viljanviljely edellyttää uutta otetta viljelysuunnitteluun

Miksi toinen saa 80 lypsävän tilalla 27 euron tuntipalkan, toinen joutuu maksamaan työtunnistaan 11 euroa?