Lammaskatraat entistä suurempia, yli 150 uuhen tilat kaksinkertaistuivat – suomalaisten suosikkirotu vaikuttaa yhä enemmän myös risteytyksissä
Yli 150 uuhen tilojen määrä kaksinkertaistui viime vuonna.
Laiduntamispalveluiden merkitys lampurin tulonlähteenä on viime vuosina kasvanut. Lampaita laiduntamassa Aurajokilaaksossa toukokuussa 2019. Kuva: Kari SalonenSuomen lammastuotanto on ammattimaistunut. Tähän viittaa se, että tuotosseurantaan kuuluvat lammaskatraat ovat aiempaa suurempia. Aiheesta tiedottaa ProAgria Keskusten Liitto.
Viime vuonna yli 150 uuhen tilojen määrä yli kaksinkertaistui 59 tilaan. Keskimääräinen tilakohtainen uuhimäärä nousi 62 uuhesta 75 uuheen.
Suosituimman rodun paikkaa pitää edelleen alkuperäisrotu suomenlammas.
Tuontiroduista texelin uuhimäärä on kasvanut jo viiden vuoden ajan, ja merkittävää karitsointimäärän lisäystä on saatu myös oxford downilla ja ruotsalaisella turkislampaalla.
Risteytykset ovat lisääntymässä ja niistä suosituimmaksi nousi suomenlammas–dorset -yhdistelmä eli finndorset.
Kuten maataloudessa laajemminkin, kustannusten kasvu varjostaa alan kehitystä.
”Lammastuotannon viime syksynä alkanut hyvä vire liha- ja villamarkkinoilla on vaarassa laantua tuotantokustannusten nousun myötä. Myös EU-ohjelmakauden vaihtuminen ja muuttuvat tukiehdot aiheuttavat epävarmuutta toiminnan suunnitteluun lammastiloilla”, sanoo tiedotteessa lammastuotannon erityisasiantuntija Milla Alanco-Ollqvist ProAgria Keskusten Liitosta.
Laiduntamispalveluiden merkitys lampurin tulonlähteenä on viime vuosina kasvanut. Laidunnus lisää monimuotoisuutta esimerkiksi monipuolistamalla kasvilajistoa.
Kuiva ja kuuma kesä laski viime vuonna karitsoiden päiväkasvuja. Parhaimmat kasvutulokset olivat finndorseteilla. Ne kasvoivat jopa 282 grammaa päivässä.
Kaikkiaan tuotosseurantaan kuului 298 lammastilaa vuoden 2021 lopussa.
Lue myös:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
