Suomesta tavoitellaan ravinteiden kierrätyksen mallimaata
Varsinais-Suomen elykeskuksessa on käynnistymässä on ravinneneutraalien kuntien hanke. Ravinneneutraaliudella tarkoitetaan ravinteiden mahdollisimman tehokasta hyödyntämistä.
Kuva: Kari SalonenHankkeessa kehitetään malli ja pilottisovellus ravinteiden kierrätyksestä ja hyödyntämisestä. Tarkoitus on vähentää Itämeren ravinnekuormitusta ja säästää uusiutumattomia luonnonvaroja, erityisesti fosforia.
Hankkeella toivotaan saatavan hyviä toiminnan ja kiertotalouden kokemuksia niin kotimaiseen kuin kansainväliseen käyttöön. Jo tässä vaiheessa hankkeeseen osallistuu kuntia myös Satakunnasta.
Kuntien lisäksi tärkeä rooli on teollisuuden toimijoilla, maataloustuottajilla, muilla ravinteita tuottavilla ja käyttävillä toimijoilla sekä kotitalouksilla.
Tavoitteita asetetaan ainakin jätevedenpuhdistamojen lietteiden ravinteille, teollisuusravinteille sekä kotieläin- ja kasvinviljelytilojen, haja-asutuksen jätevesien, biokaasulaitosten, biojätteiden sekä veneilyssä syntyville ravinteille ja niiden hyötykäytölle. Myös hankintojen ympäristönäkökohtia nostetaan esiin.
Ravinteiden kierrätyksen tehostamisen pitää olla taloudellisesti kannattavaa ja ympäristön ja luonnonvarojen kestävän käytön mukaista.
Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo (kok.) ja ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) lupaavat korvamerkittyä rahoitusta kiertotalouden edistämiselle ravinteiden kierrätyksessä. Sitä on saatavilla alkuvuoden aikana käynnistyvässä uudessa maaseutuohjelmassa sekä ravinnekierrätysohjelmassa eli Raki-ohjelmassa.
Orpo sanoo, että pitkäjänteinen työ vesien suojelemiseksi on saanut aikaan tuloksia. Ravinteiden kierrätystä on kuitenkin tehostettava etenkin alueilla, joilla on paljon kotieläintiloja.
”Tavoitteena on tuottava, luonnonvaroja viisaasti käyttävä kotimainen ruuantuotanto, jonka laatuun kuluttaja voi luottaa”, ministeri Orpo linjaa.
Itämereen ja sen valuma-alueeseen kohdistuva ja valtiosopimukseen perustuva yhteistyö tapahtuu Itämeren suojelukomission, HELCOMin kautta.
”Tavoitteena on meren hyvä tila vuoteen 2021 mennessä. Suomen tulee olla aktiivinen toimija myös kansainvälisessä yhteistyössä Itämeren parhaaksi”, Grahn-Laasonen muistuttaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
