Proteiinipitoinen härkäpapu halutaan takaisin lautaselle

Kaisa Kuoppla (takana) ja Susanna Rokka Anni-tyttärineen maistelevat Harri Laineen tarjoamaa tomaattista hernekeittoa. Kuva: Markku Vuorikari

TAMMELA (MT)

Palkokasveja ei suomalaisten ruokapöydissä ole viime vuosikymmeninä suosittu.

”Suomalaiset syövät palkokasveja arvion mukaan noin kymmenen grammaa päivässä, eli parantamisen varaa on”, professori Raija Tahvonen toteaa.

Aikoinaan pavut miellettiin köyhien ruuaksi. Nykyäänkin pavut monesti yhdistetään vain kasvisruokailijoiden muonaksi.

Papumaissa, kuten Etelä-Euroopassa ja Väli- ja Etelä-Amerikassa, papu on perusruokaa, jota käytetään monipuolisesti. Papurokkaa syötiin Suomessakin vielä 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa yleisesti.

Tammelan Mustialaan kerääntyi tiistaina väkeä pohtimaan, kuinka vauhdittaa palkokasvien tietä suomalaisten ruokapöytään. Tilaisuuden päätähti oli perinnekasvinakin tunnettu härkäpapu.

Tapahtuma järjestettiin osana Valkuaisosaamiskeskuksesta ratkaisuja Hämeen valkuaisomavaraisuuteen -hanketta.

Härkäpapu on hyvä vaihtoehto tuontisoijalle, sillä siitä voidaan tehdä kaikkea samaa kuin soijasta: maitoa, juustoa, jugurttia, piimää ja jopa jäätelöä.

Muutamat suomalaiset yritykset ovat kehitelleet palkokasveista elintarvikkeita kuluttajille.

Saatavana on ainakin härkäpavuista tehtyä granolaa eli rapeaa mysliä ja palkokasveista tehtyä tempeä. Tempe on tofun kaltaista, fermentoitua ruokaa.

Kaupan hyllyillä ei ole tungosta kotimaisen härkäpavun tarjonnassa. Paputapahtuman ruokapuolesta vastannut keittiömestari Jaakko Nuutila kertoi käyneensä läpi useita tilamyymälöitä ja ruokakauppoja aina keskusvarastoja myöten ennen kuin sai käsiinsä härkäpapuja.