Maailman viinintuotanto jää pienimmäksi 60 vuoteen, syynä äärevät sääolot
Viljelmät ovat kokeneet tänä vuonna niin aikaisia halloja, kovaa kuivuutta kuin liian rankkoja sateita.
Viiniviljelmä Kanadassa. Kuva: Satu LehtonenMaailman viinintuotannon ennustetaan tänä vuonna jäävän pienimmäksi 60 vuoteen. Syynä ovat hankalat sääolot sekä eteläisellä että pohjoisella pallonpuoliskolla.
Maailman viinijärjestö OIV (International Organisation of Vine and Wine) julkisti ennusteensa tiistaina.
Järjestö arvioi, että viiniä tuotetaan tänä vuonna 244 miljoonaa hehtolitraa. Se on 7 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna. Viime vuosikin oli keskimääräistä heikompi.
Edellinen erittäin heikko vuosi oli 2017, jolloin tuotanto jäi 248 miljoonaan hehtolitraan. Vuoden 1961 pohjalukema oli 214 miljoonaa hehtolitraa.
Eteläisellä pallonpuoliskolla muun muassa Australiassa, Argentiinassa, Chilessä, Etelä-Afrikassa ja Brasiliassa sadot ovat 10–30 prosenttia tavallista pienempiä.
Italia, Espanja ja Kreikka kärsivät huonoista säistä eniten. Ranska nousi tänä vuonna maailman suurimmaksi viinintuotajamaaksi.
Vain USA:ssa ja Uudessa-Seelannissa tuotanto ylitti selvästi viiden viime vuoden keskiarvon. Saksa, Portugali ja Romania pärjäsivät myös hyvin.
Kuivuuden lisäksi viiniviljelmiä ovat eri puolilla maailmaa koetelleet myös varhaiset hallat ja rankkasateet.
OIV toteaa raportissaan, ettei viinipulaa ole odotettavissa. Viinin kulutus maailmalla on laskussa ja varastot ovat monella alueella suuret, joten tavallista heikompi sato tasapainottaa markkinatilannetta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
