Kaksi viljelykeskittymää vireillä
Epävarmojen sääolosuhteiden takia on hyvä, että laajoja viljelyaloja on sekä Lounais-Suomessa että Keski-Karjalassa, sanoo HempRefinen tuotantopäällikkö Henri Mattila.
Tänä vuonna kylvettyä kuituhamppualaa on Suomessa ennätysmäärä: noin 50 hehtaaria Keski- ja Pohjois-Karjalassa sekä noin 150 hehtaaria Lounais-Suomessa.
Siinä missä Keski-Euroopassa kuituhamppu korjataan jo syksyllä, Suomen olosuhteissa kasvi talviliotetaan pellolla, ja näin ollen kuidutuslinjalle paalatut hamput päätyvät vasta keväällä tai kesällä.
”Olemme luvanneet maksaa viljelijöille sata euroa paalatusta kuiva-ainetonnista. Tavallisimmin paaliin hehtaarilta päätyy viidestä seitsemään tonnia, mutta ovat jotkut saaneet seitsemän tai kahdeksankin tonnia kuiva-ainetta”, Mattila sanoo.
Tämä ei ollut paras kevät eikä kesä, vuosia itsekin kuituhamppua Forssassa kokeilumielessä kasvattanut Mattila sanoo.
”Toisaalta kasvu tasoittuu matkan varrella ja vieläkin saattaa pituutta aurinkoisilla paikoilla tulla.”
HempRefine-yritys sai alkunsa Turun ammattikorkeakoulun projektissa, jossa ensin kasvatettiin kuituhamppua energiakasviksi.
”Hyvin nopeasti selvisi, että liiketaloudelliseen hyötyyn päästään vasta, kun kuituhampusta tehdään korkeamman jalostusasteen tuotteita”, Mattila kertaa, ja sanoo viime vuosien kuluneen kansainvälisten yhteistyökuvioiden etsimiseen.
Parhaillaan he tekevät koeajoja kehittämällään siirrettävällä kuidutuslaitteistolla Humppilassa.
Siinä päistäre eli puuosa irrotetaan varsinaisesta varren ulko-osasta eli kuidusta.
Laitteistoa ja mallia on haettu Euroopasta, mutta paljon sovellustyötä on tehty kotimaassa, koska keväällä korjattu hamppu eroaa ominaisuuksiltaan syksyllä korjatusta. Teollisen mittakaavan kuidutuslaitteisto voidaan siirtää moduuleina mahdollisimman lähelle viljelyalueita.
Sen lisäksi laitteistoon kuuluu pellettipuristin päistärettä ja sivutuotteita varten ja oma suurkanttipaalain, jolle toivotaan urakoitsijaa kuskiksi.
Toimitusjohtaja Mikko Neuvo näkee, että kymmenen vuoden kuluttua heidän yrityksensä toiminta on laajentunut eikä heidän enää aina tarvitsisi vastata samoihin peruskysymyksiin, vaan kasvin tunnettuus on aivan toisella tasolla.
”Ensi keväänä osakkaiden työpanos ei meillä enää riitä, kun toteutamme rakennuspuolen hankkeita. Tekeillä on hamppubetoni, jossa päistärettä sekoitetaan kalkkiin ja betoniin. Siitä saadaan homehtumatonta ja hengittävää rakennusmateriaalia, jota on käytössä jo Etelä-Euroopassa”, Neuvo kertoo.
Hamppubetonista on tehty muutamia opinnäytetöitä Suomessa tänä vuonna, ja parhaillaan sitä kokeillaan ekorakentamisessa. Myös kerrostalojen ulkorakennuksiin sillä on jo kysyntää.
”Se soveltuu kaikkeen muuhun paitsi ei kantaviin rakenteisiin”, Neuvo esittelee.
Perinteisempää käyttöä biokomposiitille ovat olleet akustiikkalevyt, rakennuksissa eristys, autoteollisuudessa kojelaudoissa ja ovissa korvaamaan muovia ja peltiä.
”Kolaritilanteissa on testattu biokomposiitin olevan jopa öljypohjaista muovia sitkeämpi materiaali, joka ei murru yhtä terävästi. Eli se on brändin lisäksi turvallisuuskysymys”, Mattila kiteyttää kuituhampun etuja.
LIISA YLI-KETOLA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
