
"Alle sadan lehmän pikkutilat katoavat Kiinasta"
Melamiiniskandaali vauhditti rakennemuutosta.
Pekingin liepeillä sijaitsevan JinYinDao-tilan 1 200 lypsävällä on väljät oltavat. Kuva: Satu Lehtonen
Kaunis pakkaus on Kiinassa tärkeä. JinYinDaon maidon pakkaa emoyhtiö Sanyuan, joka on Pekingissä tunnettu laadustaan. Kuva: Satu LehtonenVielä 20–30 vuotta sitten Kiinassa ei ollut juurikaan kaupallista maidontuotantoa. Sen jälkeen maitoalan kehitys on harpponut huimin askelin.
Lähivuosien näkymä on, että pienet tilat katoavat, DeLavalin Aasian ja Tyynenmeren alueen johtaja Sören Lundin ennustaa. Pienillä hän tarkoittaa alle sadan lypsävän tiloja.
500–1 000 lehmän tiloille Lundin ennustaa hyvää tulevaisuutta.
Lehmiä on Kiinassa ollut aina, mutta ennen ne tuottivat maitoa lähinnä omistajaperheelle.
Kun tuotanto kasvoi ja maitoa alkoi riittää myytäväksi, monessa kylässä toimi lypsykeskuksia, joihin viljelijät taluttivat lehmänsä lypsettäviksi ja taas takaisin kotiin. Ne olivat tavallisia vielä 15 vuotta sitten, DeLavalin Kiinan johtaja Yunfei Sha kertoo.
Keskusten ympärille alettiin rakentaa eläinsuojia, jottei lehmiä tarvitsisi jatkuvasti kuljettaa. Vähitellen monet niistä siirtyivät eläimineen yksityiseen omistukseen.
Kun bisneksen haistanut investoija osti lypsykeskuksen karjan, hän yleensä myös vuokrasi maat sen ympärillä olevilta viljelijöiltä.
Tilat myyvät yleensä maidon parille–kolmelle eri jalostajalle, joita kilpailutetaan vuosittain.
2008 koko Kiinan maitoala mullistui. Pikkulapsille tarkoitetuista maitotuotteista löytyi myrkyllistä melamiinia.
Siitä alkoi kylien lypsykeskusten lopullinen lähtölaskenta. Maito kulki niistä jalostajille monien välikäsien kautta, joten sen laimentamiseen tai lisäaineilla höystämiseen oli liikaa mahdollisuuksia.
Lakeja muutettiin ja valvontaa tehostettiin. Valtio alkoi suosia ammattimaista tuotantoa.
Isojen tilojen määrän kasvu jatkui aina vuoteen 2013, jolloin maidon hinta laski, tuontikilpailu koveni ja kannattavuus heikkeni.
Tällä hetkellä Kiinassa tuotetaan maitoa 37 miljoonaa tonnia vuodessa. Tuontimaitotuotteisiin sisältyy yli 10 miljoona tonnia raakamaitoa. Omavaraisuus on siis lähes 80 prosenttia.
Se saattaa laskea nopeasti, jos kiinalaiset oppivat toden teolla suosimaan maitovalmisteita.
75 prosenttia Kiinan maidontuotannosta sijoittuu maan pohjois- ja koillisosaan. Suurin osa väestöstä on keskittynyt etelään, jonka trooppisiin oloihin maidontuotanto ei sovi.
Kiina on valtava maa, joten maidon kuljetus on aikaavievää ja kallista.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

