Lämpimät syksyt tulivat jäädäkseen – syyskuu ollut tavallista lämpimämpi vuodesta 2008

Toukokuu oli kolea Jokioisissa, mikä hidasti kasvuun lähtöä, mutta lämmin syksy suosi puintimiehiä. Kuva: Jukka Pasonen

Lokakuun alku on ollut harvinaisen ja paikoin jopa poikkeuksellisen lämmin, liki viisi astetta yli ajankohdan keskiarvojen. Se ei yllätä ryhmäpäällikkö Antti Mäkelää Ilmatieteen laitoksesta.

Ilmaston lämpeneminen on lyhentänyt talvea kummastakin päästä jo vuosikymmeniä. Kevät tulee aiemmin, ja toisaalta lämmintä riittää pitkälle syksyyn. Siihen on alettu tottua, Mäkelä toteaa.

Syyskuu on ollut Ilmatieteen laitoksen mukaan jo yli kymmenen vuotta peräkkäin tavallista lämpimämpi, eikä tämä vuosi tee poikkeusta.

Tekstin välissä olevissa kuvioissa kerrotaan lämpösumman kertymisestä neljän viime vuoden aikana neljällä paikkakunnalla.

Savonlinnassa lämpösummaa on kertynyt jo yli 1300 astetta, kun yleensä on jääty parisataa astetta alemmas. Kuva: Jukka Pasonen

Lämmin ja kuiva syyskuu pelasti myös viljasatoa, joka kärsi oikukkaan kesän takia harvinaisen runsaasta jälkiversonnasta. Sadon ja jälkiversojen valmistumista odotelleetkin ovat saaneet viljansa likimain talteen.

Mäkelän mukaan lämpeneviin vuosiin kannattaa varautua jatkossakin, vaikka isot vuosittaiset vaihtelut ovat Pohjolan säille tyypillisiä.

Viime talvi oli etenkin etelässä leuto, eikä se oikeastaan ehtinyt alkaa ollenkaan. Sama toistuu tulevina vuosina yhä useammin, vaikka myös kylmiä talvia ja syksyjä todennäköisesti koetaan.

”Vuodet eivät ole eivätkä tule olemaan veljeksiä.”

Ylivieskassa kevät oli kylmä aina toukokuun lopulle, mutta helteinen kesäkuu kerrytti nopeasti lämpösummaa. Kuva: Jukka Pasonen

Viidenkymmenen vuoden päästä meillä saattaa olla samanlaisia kesiä ja vuosia kuin Keski-Euroopassa on nyt. Säävyöhykkeet tavallaan siirtyvät kohti pohjoista. Talven alkamista ja päättymistä on jo nyt vaikea arvioida. Siksi se määritellään jälkikäteen.

Miten lämpimiä talvista tulee tai minkälaisia kevään ja syksyn säät ovat, riippuu paljon siitä, miten kasvihuonekaasujen rajoittamisessa onnistutaan.

Jos rajoitustoimissa onnistutaan, lämpeneminen ei ole niin voimakasta kuin synkimmissä ennusteissa. Niissä puhutaan useista asteista, Mäkelä sanoo.

Lämpösummaa on kertynyt tänä kesänä liki 200 astetta tavallista enemmän Sodankylässä, mutta kahden vuoden takaiseen ennätykseen jää edelleen matkaa. Kuva: Jukka Pasonen

Kasvukautta kuvataan termisellä lämpösummalla, joka saadaan, kun päivän keskilämpö­tilasta vähennetään viisi astetta ja päivittäiset luvut lasketaan yhteen.

Kasvukausi on kutakuinkin päättynyt pohjoisessa, eli keskilämpötila on laskenut alle viiden asteen. Etelässä kausi jatkuu ainakin viikon ja jopa pidempään, mikäli sääennusteet pitävät paikkansa, kertoo meteorologi Ville Siiskonen Ilmatieteen laitokselta.

Ilmaston lämpenemisen on ennustettu lisäävän ääri-ilmiöitä ja sellaisia kesään myös mahtui, Siiskonen kertoo.

Toukokuu oli kolea, ja kasvu alkoi hitaasti. Sitä seurasi kuuma ja kuiva kesäkuu. Heinäkuu oli viileä ja sateinen. Elokuussa alkoi lämmetä, ja lämpöä on riittänyt tähän päivään saakka.

Etelässä lämpösummaa on kertynyt 1 400–1 500 astetta, kun Sodankylän korkeudella jäädään alle tuhanteen. Molemmat ovat satakunta astetta tavallista korkeampia, ja etelässä kasvukausi jatkuu vielä.

Kuumempiakin kesiä on koettu. Etenkin vuonna 2018 kasvukausi oli kuuma, samoin kesät 2011 ja 2013.

Kesä on ollut kuivahko. Ukkosiakin on ollut tavallista vähemmän, ukkosista aikoinaan väitellyt Mäkelä kertoo.

Lähellä kuitenkin jyrisi. ”Baltiassa koettiin ankaria ukkosia, ja ukkosrintamat kiertyivät sieltä Karjalaan. Suomeen ne eivät tällä kertaa yltäneet”, Mäkelä sanoo.