Maitotilojen tuotosseuranta uudistuu yksilöllisemmäksi

Tuotantoaan tarkasti seuraavat ja kehittävät tilat voivat jatkossa tehdä koelypsyn ja näytteenoton halutessaan kahden viikonkin välein. Kuva: Markku Vuorikari

Tuotosseurannan uudistus lähti liikkeelle asiakkaiden toiveista, kertoo palveluryhmäpäällikkö Henna Mero Pro Agria Keskusten Liitosta.

Suomessa on edelleen runsaasti pieniä maitotiloja, jotka eivät kaipaa neuvonnalta kovin laajaa palvelupakettia, ja toisaalta yhä kasvava joukko isoja tiloja, joista moni haluaa kattavia palveluita.

Yli 70 prosenttia Suomen maitotiloista ja 84 prosenttia lehmistä on tuotosseurannan piirissä. Seurantaan kuuluvalla tilalla mitataan tavallisesti jokaisen lehmän maitomäärä kerran kuukaudessa ja maidosta otetaan laatunäytteet joka toinen kuukausi.

Nyt tuotosseuranta uudistuu joustavammaksi ja yksilöllisemmäksi. Koelypsy- ja näytteenottoväli voi olla 2, 4, 6 tai 8 viikkoa. Varsinkin tuotantoaan tarkasti seuraavat ja kehittävät tilat haluavat laadusta ja määrästä nykyistä tiheämmin kerättävää tietoa.

Isot tilat kokevat mittalypsyn ja näytteenoton usein erittäin työlääksi, Mero kertoo. Silti maidontuottajat tekevät itse 98 prosenttia koelypsyistä.

Koelypsyjen tekoa helpottavia teknisiä ratkaisuja on saatavilla kaikille lypsyjärjestelmille, ja laitteita voi vuokrata Pro Agria keskuksista.

Yrittäjä voi halutessaan myös ulkoistaa koko koelypsyn tai sen jonkin osan. ”Uusia asiakkaita tähän palveluun tulee noin 50 kuukaudessa”, tuotosseurannan kehittämisen projektipäällikkö Heli Wahlroos kertoo.

Ensi vuoden alusta koelypsystä saatujen tulosten laatua ryhdytään seuraamaan uuden laatupisteraportin avulla, kehityspäällikkö Sanna Nokka Pro Agria Keskusten Liitosta kertoo.

Tuotosseurannan täydentäjäksi tulee uutena palveluna tuotannon ohjaus.

”Kuljemme siinä yrittäjän rinnalla arjessa; ennaltaehkäisemme ja ratkaisemme ongelmia, mietimme sujuvampia tai toimivampia tapoja hoitaa navetan töitä. Keskitymme esimerkiksi karjan olosuhteisiin ja terveyteen, eläinten käsittelyyn ja lehmäliikenteeseen, karjan uudistukseen ja hoitokäytäntöihin, talouden parantamiseen tuotantotapoja kehittämällä, raporttien tulkintaan tai verkkopalveluissa olevan tiedon entistä parempaa hyödyntämiseen”, Nokka kuvaa.