Painetut oppaat korvautuvat sähköisellä työkalulla
Kasvinsuojeluseuran ja MTT:n IPM-Apu-projektin osana tuotettava nettisovellus oli viime kesänä jo testikäytössä neljällä mansikkatilalla.
Lähiaikoina aletaan rakentaa ohraa ja sen kasvinsuojelua koskevaa palvelua. Se on osa Pesticide Life -hanketta.
”Tavoitteena on, että jo parin vuoden päästä se on mahdollisimman monen viljelijän käytössä oleva työkalu, joka on viljelijän käytössä ennen muuta pellolla, sillä hetkellä kun havaintoja tehdään”, Kasvinsuojeluseuran toiminnanjohtaja Pertti Rajala toteaa.
Sitä ennen siihen pitää kuitenkin syöttää tiedot myös muiden kasvilajien kuin mansikan ja ohran kasvinsuojelusta.
Kasvinsuojeluseura on koko toimintansa ajan tuottanut kasvintuotannon avuksi painettuja oppaita. Mitä pidemmälle tekniikka kehittyy, sitä vanhanaikaisemmaksi painetut materiaalit kuitenkin käyvät.
Vaikka seuran julkaisemassa Ajankohtaisia kasvinsuojeluohjeita -kirjassa on laadukkaat värikuvat, nykyihminen ei välttämättä halua enää selailla kirjaa pellonreunalla.
”Ihmiset haluavat, että tarpeelliset tiedot ovat nopeasti, mieluiten nappia painamalla, heti käsillä. Maa- ja puutarhatiloilla tämä korostuu kasvukauden aikana. Ei kaiken kiireen keskellä ole aikaa ruveta tietoja haeskelemaan ja miettimään, mistä taudista tai tuholaisesta mahtaa olla kyse tai mikä torjuntatoimenpide nyt olisi ajankohtainen.”
Siksi kasvinsuojelutiedonkin on aika siirtyä verkkoon, mobiililaitteilla käytettäväksi.
Rakenteilla oleva nettipalvelu mukautuu jokaisen käyttäjän omiin tarpeisiin, Rajala kertoo. Käyttäjä räätälöi palvelun aloitussivusta oman tilansa ja omien viljelykasviensa tarpeita vastaavan.
Käyttäjän ulottuvilla ovat heti kaikki tämän kaipaamat tiedot, lohkokohtaisesti tai kasvilajikohtaisesti.
Myös tietojen syöttäminen järjestelmään hoituu näppärästi, vaikka kesken ruiskutuksen.
”Lisäksi tavoitteena on, että järjestelmä pystyy käymään vuoropuhelua viljelijän käyttämien viljelyohjelmistojen kanssa. Tällöin viljelijä säästyy tarpeettomalta päällekkäistyöltä, esimerkiksi samojen tietojen syöttämiseltä moneen otteeseen, eri ohjelmiin.”
Toisin kuin painetut oppaat, tietokoneisiin kehitetyt ohjelmistot pystyvät myös päivittämään tietojaan muiden järjestelmien tuottaman tiedon mukaan.
Esimerkiksi Ilmatieteen laitos tuottaa hyvinkin tarkkaa tietoa lämpösumman kertymästä. Mobiililaitteet puolestaan pystyvät paikantamaan varsin tarkasti sijaintinsa. Kun nämä kaksi asia yhdistetään, tuloksena on tieto kunkin kasvulohkon senhetkisestä lämpösummakertymästä.
Lämpösumman perusteella puolestaan pystytään ennustamaan varsin hyvin monien kasvintuhoojien riskiä.
”Järjestelmä voidaan panna vaikka lähettämään hälytys käyttäjän kännykkään silloin, kun jonkin tuhoojan riski lohkolla kasvaa niin, että torjunta on ajankohtaista.”
Rajala näkee nettisovelluksen myös muuna kuin pelkkänä tiedon varastona. Palvelusta voi kehittää myös vuorovaikutuksen välineen niin viljelijöiden ja asiantuntijoiden välille kuin viljelijöiden keskinäiseenkin vuorovaikutukseen.
Viljelijät voisivat saada itselleen tärkeää tietoa paitsi neuvojilta myös toisiltaan.
”Kun viljelijät syöttävät sinne tietoja omista kasvintuhoojahavainnoistaan, vaikkapa jonkin tuholaisen esiintymisestä, ne voisivat olla muiden palvelua käyttävien viljelijöiden saatavissa esimerkiksi postinumeroalueen tarkkuudella. Sen mukaan voidaan tehdä esimerkiksi karttoja siitä, miten tuholaiset leviävät.”
Tämä on merkittävä ero muihin Euroopan maihin verrattuna. Muualla neuvonta toimii käytännössä kokonaan ylhäältä alaspäin, neuvojalta viljelijälle.
Rajala näkee Suomessa olevan erinomaiset mahdollisuudet kehittää yhä laajempaa vertaisneuvontaa, jossa viljelijät vaihtavat tietoja keskenään.
Ehkäpä uudesta kasvinsuojelusovelluksesta onkin jo lähitulevaisuudessa muodostumassa Facebookin kaltainen viljelijöiden ammatillinen sosiaalinen media, jota ilman työtä ei enää haluta tehdä.
JUHANI REKU
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
