Sambialaista kahvia maailmalle
LUSAKA, SAMBIA (MT)
Kahvi on vienyt Pielavedeltä kotoisin olevan Teija Lublinkhofin mukanaan.
”Sanotaan, että kun kahvin pariin kerran päätyy, ei pääse koskaan pois”, hän naureskelee.
Lublinkhofin tie kahvin pariin ei ole silti ollut kaikkein tavallisin.
On epätavallista, että suomalainen päätyy Sambiaan. Suunnilleen yhtä epätavallista on perustaa kahvinpaahtimo Sambiaan.
Entisessä Britannian siirtomaassa teen juomisen kulttuuri on vahva. Vaikka kahvia viljellään, tuotannosta ainoastaan 5 prosenttia jää Sambiaan.
Jotain on kuitenkin muuttumassa: ”Nykyisin suurin osa hotelleista käyttää sambialaista kahvia.”
Lublinkhof on Sambian kahvijärjestön puheenjohtaja ja tekee kaikkensa, jotta sambialaisista tulisi kahvinjuojakansaa.
Hänen johdollaan maahan on esimerkiksi alettu kouluttaa baristoja eli henkilöitä, jotka työskentelevät ravintoloissa ja tietävät, miten täydellinen kahviannos valmistetaan.
Lublinkhof opiskeli 1990-luvun loppupuolella Joensuussa sairaanhoitajaksi. Vuonna 1997 hän päätti lähteä Sambiaan harjoitteluun. Sen jälkeen kaikki eteni vauhdilla.
Lublinkhof tapasi tulevan miehensä harjoittelun aikana. Hän palasi Sambiaan vuonna 2000.
”Silloin miehen perhe oli juuri alkanut istuttaa tilalleen kahvia.”
Munalin tila sijaitsee Mazabukassa, noin 80 kilometriä pääkaupungista Lusakasta etelään.
Sittemmin Lublinkhof on eronnut miehestään. Kahvipapujen tuotanto kuitenkin jatkuu Munalin tilalla, ja Lublinkhof pyörittää kahvinpaahtimoa Lusakassa.
Munalin tilan alkutaival oli kivikkoinen.
Kestää 2–3 vuotta, ennen kuin kahvi alkaa tuottaa satoa. Niinpä Munalin tilan ensimmäistä satoa korjattiin vuonna 2002.
Muutamaa vuotta myöhemmin Sambiaan iski kuivuus, joka tuhosi satoja.
Kun vielä kahvin maailmanmarkkinahinta oli romahtanut 2000-luvun alkuvuosina, oltiin vaikeuksissa.
”Vuonna 2007 Munalin tila joutui selvitystilaan”, Lublinkhof kertoo.
Tila palautui entisille omistajilleen kolme vuotta sitten.
Muuallakin maassa kahvintuotanto on yleistymässä vaikeiden vuosien jälkeen. Sambia tuottaa raakapapuja noin 600 000 kiloa vuodessa, ja määrä on kasvamaan päin. ”Jos kaikki 2000-luvun alussa aloittaneet tuottaisivat edelleen kahvia, tuotanto olisi 10 miljoonaa kiloa vuodessa.”
Kaksi suurta tilaa tuottaa valtaosan Sambian kahvista, mutta niiden lisäksi maassa toimii useita pieniä.
Toinen suurista tiloista on Munali. Sen tuotanto on noin 200 000–300 000 kiloa vuodessa eli kolmasosa tai jopa puolet koko maan tuotannosta.
Lublinkhofin paahtimossa valmistetaan kahta tuotemerkkiä: Munalia ja Marika’sia.
Paahtimo on toiminut vuodesta 2004. Ensin kahvia myytiin Munali-brändin alla muun muassa paikallisille hotelleille. Marika’s-tuotemerkki tuli kuvioihin vuonna 2008.
Munali on valmistettu Munalin tilan pavuista, Marika’s on sekoitus muutaman eri tilan kahvinpavuista.
”Kaikki vaikuttaa kahvin makuun: viljelmien korkeus, maaperän laatu. On mielenkiintoista, kun pääsee ostamaan kahvia eri puolilta maata.”
Lublinkhofin paahtama kahvi on arabica-laatua eli samaa, jota Suomessa juodaan.
Nyt Lublinkhof miettii, kannattaisiko kahvin vienti Suomeen aloittaa.
Markettien hyllylle pääsystä hän ei haaveile. Sen sijaan pienissä liikkeissä sambialainen kahvi, joka vieläpä tulee suomalaisen omistamalta paahtimolta, voisi tehdä kauppansa.
HELI VIRTANEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
