MTK: ASF-epätietoisuus vaikuttaa jo Kaakkois-Suomen rahoitusmarkkinoihin, lisätietoa sadonkorjuista ja hakkuista saatava pian

Kaakkois-Suomessa lähenevät puinnit huolestuttavat viljelijöitä, sillä käytännössä kaikki viljanostajat ovat kertoneet, etteivät ota alueella tuotettua viljaa vastaan. Kuva: Mikko Nikkinen

Poliittisen ja virkamiesjohdon pitää saada Kaakkois-Suomen afrikkalaisen sikaruttolöydöksen tiimoilta nopeita päätöksiä sadonkorjuusta ja metsien käytöstä tartuntavyöhykkeellä, vaatii maa- ja metsätaloustuottajien keskusliitto MTK.

Puheenjohtaja Tero Hemmilän mukaan päätöksiä on tehtävä nopeasti ja niistä tiedotettava selkeästi. Muutoin alueen elinkeinoilla pelataan venäläistä rulettia, jonka jälkien korjaaminen tulee kalliiksi.

Viljelijöiden kannalta on MTK:n mukaan nyt tärkeää saava nopeasti varmuus siitä, voidaanko satoa riskialueilta korjata, ja jos ei, kuinka siitä koituvat vahingot korvataan.

Pahimmillaan panna voi koskea kolmen vuoden satoa, kun varastossa olevaa satoa ei saa eteenpäin ja seuraavan vuoden kylvöt kysymysmerkin alla, keskusliiton tiedotteessa muistutetaan.

Epävarmuus alueella leviää myös metsänomistajien ja metsäkoneyrittäjien keskuudessa. MTK:n mukaan se on levinnyt jo alueen rahoitusmarkkinoille, kun alueen metsät eivät kelpaa enää vakuuksiksi lainaneuvotteluissa.

Keskusliiton johtokunta sekä paikallinen MTK-liitto ja metsänhoitoyhdistys ovat kokoustaneet tällä viikolla Pohjois-Karjalassa.

Ne vaativat myös havainnointikoulutuksen laajentamista koskemaan koko itärajan aluetta sekä metsästäjien tiedottamista riskeistä kyyhkyn, sorsan ja karhun metsästyksen alkaessa.

Afrikkalaisen sikaruton leviämisellä villisikakannassa tai kotieläintuotantoon voisi olla pitkäkestoiset seuraukset sikatalouteen, elintarvikeketjuun, vientiin sekä moniin maaseudun elinkeinoihin, MTK muistuttaa.