Syrjitäänkö maalaisia? miettii Suomi Areena

"Maaseudun ihmiset joutuvat tinkimään monista asioista, kuten teistä, tietoliikenneyhteyksistä ja yrittämisen edellytyksistä", professori Hannu Katajamäki sanoo. Kuva: Jaana Kankaanpää

Viikonvaihteessa käynnistyvä Suomi Areena keittää sote-soppaa sekä miettii maalla asumisen ja kotimaisen ruuantuotannon tulevaisuutta.

Siikaisten kunnan järjestämä tapahtuma pureutuu lauantaina kysymykseen: Voiko ja saako maalla asua ja yrittää? Yksi tilaisuuden puhujista, aluetieteen professori Hannu Katajamäki sanoo, että Suomessa yhdenvertaisuus on kaukana.

"Yhteiskunnassa pitäisi kaikenlainen syrjintä – myös asuinpaikan perusteella tapahtuva syrjintä – olla kiellettyä. Nyt maaseudun ihmiset joutuvat tinkimään monista asioista: palveluista, teistä, tietoliikenneyhteyksistä, turvallisuuspalveluista ja yrittämisen edellytyksistä", Katajamäki toteaa.

"Kyse ei ole iänikuisesta kliseestä, halutaanko koko Suomi pitää asuttuna väkisin. Hyvälle elämälle pitäisi tarjota perusedellytykset Suomen kaikissa osissa, ja se ei valitettavasti enää toteudu."

Hannu Katajamäen mielestä Suomi ei kehity yhteen suurkaupunkiin keskittymällä. Hän uskoo, että hajautetun kilpailukyvyn periaate tuo parhaimman taloudellisen menestyksen.

"Meidän pitää luoda eri alueille edellytyksiä menestyä omista lähtökohdistaan: tuotamme monipuolisesti ruokaa ja virkistysmahdollisuuksia ja tarjoamme kiintoisia ympäristöjä myös yrityksille, jotka eivät ole paikkaan sidoksissa. Tähän maahan voidaan luoda valovoimainen biotalous, esimerkiksi hajautettua energiatuotantoa kehitetään isona kansallisena projektina. Näitä asioita ei voida tehdä keskitetyillä ratkaisuilla."

Katajamäen mukaan Suomesta ei voi tulla aitoa suurkaupunkiyhteiskuntaa, koska meitä on niin vähän. Uudenlaista ajattelua tarvitaan senkin takia, että taloudellinen tilanne on vaikea ja pitkäaikaistyöttömyys on räjähtämässä käsiin.

"On kehitettävä laajasti työnteon mahdollisuuksia ja luotava infrastruktuuri hajautetulle tietoyhteiskunnalle. Nyt pitää satsata toden teolla nimenomaan kuituyhteyksiin eikä mihinkään langattomiin."

Kymmenen vuotta sitten Hyvinkäältä Siikaisiin muuttanut Lea Järviluoma kysyy, miksi maaseutukuntien vanhusvoittoisuus koetaan vain kauheana rasitteena. Siikaisten väestä noin 30 prosenttia on yli 65-vuotiaita.

"Meidät voisi nähdä myös voimavarana. Miksi tällaisiin paikkoihin ei houkutella pitkän työuran tehneitä ihmisiä, jotka saavat hyvää eläkettä? Miksi kaikkien pitää asua jossakin pienessä purkissa asvalttiviidakossa? Enemmän sitä on yksin kerrostalossa keskellä kaupunkia kuin täällä", Järviluoma sanoo.

Hänen mukaansa monet maalla ikänsä eläneet keskittyvät usein epäkohtiin eivätkä näe elinympäristön hyviä puolia.

"Olen huomannut, että täällä terveydenhoito on huomattavasti inhimillisempää ja joustavampaa kuin mitä oli Uudenmaan sairaanhoitopiirissä."

Hyvinkään-aikoina sairastellut Järviluoma on tosin nyt tervehtynyt eikä sairaanhoitopalveluja tätä nykyä tarvitse. Hän kokee voivansa paremmin osin senkin ansiosta, että muutti eläkepäiviksi Siikaisiin järvenrannalle.

"On ihan hullua ahtaa ihmisiä pienelle alueelle kaupunkeihin. Tutkimuksetkin osoittavat, että luonto tervehdyttää ihmistä. Sillä on parantava voima."

Lue myös: Parhaat menovinkit Suomi Areenaan