Suomen Biokierto ja Biokaasu haluaa luopua lantapoikkeuksesta – kannustaisi lannan käsittelyyn biokaasulaitoksissa

Lannoituksen sääntely on tehokkain keino vesistöjen ravinnekuormituksen vähentämiseen, toteaa Suomen Biokierto ja Biokaasu ry tiedotteessaan. Kuvituskuva. Kuva: Lauri Salminen

Suomen Biokierto ja Biokaasu ry:n (SBB) näkemyksen mukaan lantapoikkeuksesta ei tule tehdä hallitusohjelman kirjauksen mukaisesti pysyvää. Nyt asetusluonnosehdotuksessa esitetään kahden vuoden jatkoa lantapoikkeukselle.

Lantapoikkeus mahdollistaa asetuksessa säädettyä korkeammat lannoitusmäärät pellolle tietyin edellytyksin.

SBB:n mielestä lantapoikkeuksen jatkaminen on ristiriidassa hallitusohjelman vesistöjen ekologisen tilan parantamisessa. Poikkeuksesta luopuminen loisi osaltaan kannusteita lannan käsittelylle biokaasulaitoksissa, SBB sanoo tiedotteessaan.

Lannoituksen sääntely on tehokkain keino vesistöjen ravinnekuormituksen vähentämiseen, tiedotteessa todetaan.

SBB uskoo, että lantapoikkeuksesta luopuminen loisi kilpailukykyisiä kannusteita edistää ravinteiden kierrätystä. Fosfori on tärkeä kasvinravinne, jota ei kannata hukata vesistöihin. Runsas fosforin levitys lisää riskiä fosforin huuhtoumille, mikä tarkoittaa arvokkaan ravinteen eli rahan menetystä viljelijälle.

Suomi voisi teoreettisesti laskettuna olla jopa 90-prosenttisesti omavarainen fosforin osalta, tiedotteessa todetaan.

SBB:n mielestä huomiota tulisi kiinnittää ravinnetaseen parantamiseen, ja ohjata ylimääräiset lannan arvokkaat ravinteet ja orgaaninen aines sinne, missä niille on aidosti tarve. Se on yhdistyksen mukaan myös huoltovarmuuskysymys.

Lantapoikkeuksesta luopuminen toisi kannusteita lantafosforin kierrättämiselle ravinnealijäämäisille alueille.

Lannan kierrättämisellä biokiertolaitoksilla maanviljelijät voivat yhdistyksen mielestä saada tuloja. Kasvinviljelytilat hyötyisivät lannan levityksestä eniten orgaanisen aineksen lisäyksen kautta.

SBB kannattaa lantapoikkeuksesta luopumista vähintään kahden vuoden kuluttua, mutta toivoo siihen muun muassa alueellisia muutoksia jo nyt. Lantapoikkeus olisi rajattava pois korkean vesistökuormitusriskin alueilla, ja fosfori kohdennettava matalan viljavuusluokan peltolohkoille.

Lisäksi yhdistys kannattaa, että lantapoikkeus rajattaisiin käyttöön vain kasvinviljelytiloille, ja että samalla lannan käsitettä laajennettaisiin kattamaan myös lantaperäiset lannoitevalmisteet. Se lisäisi SBB:n mielestä kasvinviljelytilojen intressiä vastaanottaa lantaa ja lantapohjaisia lannoitevalmisteita. Kasvinviljelytiloilla on usein fosforille jopa tarvetta ja fosforipitoisuudet pelloilla ovat alhaisempia, tiedotteessa sanotaan. Tällä rajauksella voitaisiin pyrkiä edistämään lantaperäisten ravinteiden leviämistä laajemmalle.