Tuhannet marokkolaiset nuoret miehet hakivat suomalaisille maatiloille ”yhdessä yössä” — näin uusi ilmiö haastaa maaseudun työnhaussa
Hallitsematon hakemusvyöry Marokosta lähti tiettävästi Youtube-videosta. Tekijöitä kausitöihin kuitenkin tarvitaan. Ukrainalaisiin maatalous ei enää voi yksin tukeutua.
Viestipommitukset maatilojen töihin ovat uusi ilmiö, kertoo Riikka Koskinen. Se syö myös resursseja. Kuva: Sanne KatainenTulevalle kasvukaudelle Suomessa tarvitaan jälleen tuhansia ulkomaalaisia kausityöntekijöitä.
Tarvetta uusille hakijoille olisi. Viime vuonna vain 39 prosenttia tiloista onnistui rekrytoimaan kaiken tarvitsemansa kausityövoiman, selviää TE-toimiston kyselystä.
Pahimmillaan mansikat on ollut pakko jättää poimijoiden puutteessa pellolle mätänemään.
Hakemuksien määrästä työntekijöiden saatavuus ei ole kiinni.
Ongelma on pikemminkin päinvastainen. Maaseudun työvoima-asioihin erikoistunut Töitä Suomesta Oy on joutunut hakemusvyöryjen kohteeksi.
Joukossa voisi hyvinkin olla potentiaalisia työnhakijoita, mutta heidän seulomisensa hallitsemattomasta massasta on haastavaa.
”Puhutaan tuhansista hakemuksista. Tällainen syö valtavasti resursseja”, kertoo Töitä Suomesta Oy:n toimitusjohtaja Riikka Koskinen.
Samat henkilöt saattavat laittaa hakemuksen lisäksi sähköpostia, Whatsapp-viestejä, täyttää nettisivujen yhteydenottolomakkeen sekä soittaa löytämiinsä numeroihin.
Yksi suurimmista hakemusaalloista alkoi viime vuonna Marokosta.
Marokkolainen tubettaja oli Koskisen tiedon mukaan tehnyt Youtube-videon siitä, miten Suomeen haetaan töihin. ”Yhden yön aikana niitä (hakemuksia) sitten tuli valtava määrä.”
Samat henkilöt saattavat laittaa hakemuksen lisäksi sähköpostia, Whatsapp-viestejä, täyttää nettisivujen yhteydenottolomakkeen sekä soittaa löytämiinsä numeroihin.
Viestejä tulvi myös Töitä Suomesta Oy:n työntekijöiden henkilökohtaisiin sähköposteihin. Hakijat vaikuttivat olevan marokkolaisia, nuorehkoja miehiä.
Seassa on myös aggressiiviseen sävyyn kirjoitettuja viestejä.
Koskinen sai puhelimeensa pikaviestejä keskellä yötä. ”Kun en heti vastannut, tuli kiukuttelua parin tunnin päästä, että olet epäkohtelias ihminen.”
Aluksi Koskinen ajatteli, että kyse oli vain heidän kausitöitä koskevat ilmoituksensa löytäneistä hakijoista.
Sitten selvisi, että ilmiö on laajempikin. Esimerkiksi yksityisen metsäpalveluyrityksen työpaikkailmoitukseen lähetettiin Marokosta 400 hakemusta.
MTK on saanut viestejä työnhakijoilta ympäri maailmaa.
Maatiloille on myös soiteltu suoraan.
”Yhdeltä tilalta tuli viestiä, että vaikka ei ollut työpaikkailmoitusta, hakijat olivat jostakin kaivaneet tietoja.”
”Tulimme siihen tulokseen, etteivät hakemukset olleet aitoja.” Riikka Koskinen
Uusi aalto saatiin hiljattain, kun lypsykarjatilan työpaikkailmoitukseen tulvi Nepalista noin 5 000 hakemusta. Hakemuksia oli käytävä läpi useamman työntekijän voimin.
”Huomasimme, että samoilla nimillä oli kymmeniä hakemuksia, kaikissa vain oli eri sähköpostiosoite”, Koskinen kertoo. ”Tulimme siihen tulokseen, etteivät hakemukset olleet aitoja.”
Vaikka hakuajan oli määrä jatkua vielä useamman päivän, ilmoitus oli pakko sulkea ennen aikojaan. "Onneksi ilmoitus oli jo tuottanut tulosta ja sopiva henkilö oli ehtinyt löytyä.”
Tilannetta on helpottanut teknisesti hyvä rekrytointijärjestelmä, Koskinen toteaa.
Lomakkeiden kysymyksistä on tehty tarkempia ja automaatio siirtelee hakemuksia vastausten perusteella. Jos hakemuksessa on esimerkiksi ristiriitaista tietoa, se poistetaan.
Asiakkaille asti välitetään vain potentiaaliset, tehtävän kriteerit täyttävät hakijat.
Vastaavaa viestipommitusta ei vielä kaudella 2021 ollut.
Tilanteeseen voi vaikuttaa myös ilmastonmuutos. Maanviljelyn edellytykset ovat monessa maassa aiempaa heikommat. Esimerkiksi Itä-Afrikassa kärsitään pitkään jatkuneesta kuivuudesta.
Mahdollisuudet kotiseudulla voivat huveta vähiin ja ihmiset etsivät epätoivoisesti mitä tahansa töitä, Koskinen toteaa.
”Ukrainalaisia ei kuitenkaan ole niin paljon käytettävissä kuin aikaisemmin.”
Suomi houkuttaa myös siksi, että sillä on työntekijöiden kohtelussa monia muita maita parempi maine.
Ilmiöstä onkin voitu nähdä vasta jäävuoren huippu. Todellinen haaste iskee, kun isot massat lähtevät liikkeelle.
Työvoimaa kuitenkin tarvitaan. Parhaillaan menossa on kausityövoimakampanja.
”On tullut vähän sellaistakin ajatusta, että vain toivotaan, että ongelmat ratkeavat: Kyllä ne ukrainalaiset jostakin tulevat.”
Ukrainalaisia ei kuitenkaan ole niin paljon käytettävissä kuin aikaisemmin, Koskinen varoittaa.
”Tilanne on ymmärrettävä ja siihen varauduttava.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat







