Saneeraukset ovat henkisesti rankkoja ja maksavat vuosittain miljoonia euroja, silti menetelmästä halutaan pitää kiinni: "Salmonellattomuus on Suomen ehdoton vahvuus"
Vaakakupissa painaa turvallinen ruoka, mutta turvallisuudella on myös hintansa.
Kuva: Sanne KatainenSuomi, Ruotsi ja Norja ovat ottaneet maailman mittakaavassa salmonellan torjuntaan ainutlaatuisen lähestymistavan: saneerauksen.
Vaakakupissa painaa turvallinen ruoka, mutta turvallisuudella on myös hintansa: Maatilan saneeraus on työlästä, kallista ja henkisesti raskasta.
Eläimiä lopetetaan ja hävitetään, tiloja pestään ja desinfioidaan. Lisäksi tuotanto seisoo. Saneeraus ilman mitään korvauksia kaataisi vakaimmankin tilan talouden.
Vuonna 2020 saneerauksista maksettiin tiloille korvauksia yhteensä 4,3 miljoonaa. Lopetettujen eläinten osuus kuluista on noin 35 prosenttia. Vuotta aiemmin korvauksia maksettiin yhteensä peräti 9,6 miljoonaa euroa.
Muualla salmonella ei ole lakisääteisesti vastustettava.
Salmonellan sikatilalleen saanut tuottaja tyytyy esimerkiksi Tanskassa pienempään tuottajahintaan kuin tuottaja, jonka eläimissä salmonellan vasta-aineita on vähemmän, muotoilee Eläinten Terveys ETT ry:n toiminnanjohtaja Ina Toppari. Siat kuitenkin kulkevat teuraaksi edelleen.
”Teurastamo saattaa vaatia, että salmonellan vasta-aineita lihassa on saatava alemmaksi, mutta muuta ei tehdä. Tilan hygieniaparannukset ovat tuottajan omia kustannuksia.”
Vaan kannattaako näin tiukasta ja vuosittain miljoonia maksavasta järjestelmästä pitää kiinni? Kyllä kannattaa, Toppari uskoo.
”Salmonellattomuus on Suomen ehdoton vahvuus, saneerausmahdollisuus täytyy säilyttää. Lisävakuudet salmonellan osalta rajoittavat lihan ja kananmunien tuontia ja sisämarkkinakauppaa."
Kansanterveystyössä salmonellattomuus näkyy. Suomessa salmonella onkin tyypillisesti lomamatkojen tuliainen. Korona-ajan vaikutus näkyy THL:n tilastoissa: vuonna 2020 salmonellatapaukset romahtivat noin puoleen.
”Tuottaja kustantaa salmonellan vastustamista maksamalla vakuutusmaksuja. Valtiolla ei ole ollut asiassa roolia, mutta sieltä toivotaan tukea.”
Vaikka tilanne tiloilla on nyt tiukka, tautisuojauksesta huolehtiminen on entistäkin tärkeämpää, Toppari toteaa.
”Negatiivisessa kannattavuustilanteessa jaksaminen ei kestä yhtään tautitapausta. Sellaiset ovat henkisesti kovia juttuja.”
Lue lisää:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
