
"Lidliin ei kelpaa virikehäkeissä kasvatettu kananmuna, miksi ulkomailta tuotu sianliha kelpaa? Kaupat voisivat vaatia sioilta pitkää häntää ja salmonellavapautta", linjaa Sikayrittäjien puheenjohtaja
Suomalaissikojen terveet saparot ja salmonellavapaus eivät näy tuottajille maksettavassa hinnassa.
Suomalaisten sikojen pitkä ja terve saparo herättää muissa maissa ihmetystä, mutta hyvinvointi ei näy tuottajahinnassa. Kuva: Sanne Katainen
Vapaaporsitus yleistyy suomalaistiloilla nyt vauhdilla. "Haluamme alana mennä siihen suuntaan jo ennen kuin vapaaporsituksesta tulee pakollista", Timo Heikkilä kertoo. Kuva: Arto TakalampiSuomalaisen sianlihan tuottajahinta ei ole noussut talven aikana Kiinan viennin vauhdittumisesta huolimatta. Ei, vaikka monessa muussa EU-maassa on.
Kauppojen pitkät sopimukset, niiden taustalla oleva kolmen kauppaketjun oligopoli ja kolmen lihatalon rintama tekevät sianlihamarkkinoista jäykät, arvioi Suomen sikayrittäjien puheenjohtaja Timo Heikkilä syitä.
Täysin pahasta markkinoiden jäykkyys silti ei ole. Kaksi vuotta sitten Suomessa maksettiin yhtä Euroopan parhaista sianlihan hinnoista.
"Me alalla vitsailemme, että aina hintaa kuvatessa vertailujakso valitaan niin pitkäksi, että tilanne näyttää hyvältä. Olemme pohtineet, milloin EU-aika ei enää riitä, vaan hintakäyrä pitää aloittaa jo kauempaa", Heikkilä naurahtaa.
Sitten Heikkilä vakavoituu. Totuus on, että Euroopan hintoja ei voi suoraan verrata Suomeen, koska eläinsuojeluvaatimukset ovat täällä tiukemmat ja tuotanto salmonellavapaata.
"Tehtyyn työhön nähden emme saa oikeaa hintaa lihasta."
Heikkilä kaipaa suomalaiskaupoilta profiloitumista. "Lidl on linjannut, ettei sille kelpaa virikehäkeissä kasvatettu kananmuna. Miksi sitten ulkomailta tuotu sianliha kelpaa? Esimerkiksi K-kaupat voisivat alkaa vaatia kaikilta sioilta pitkää häntää ja salmonellavapautta."
Myös viranomaiset, jotka vaativat suomalaiselta sikatuotannolta salmonellavapautta, saisivat Heikkilän mielestä hoitaa osansa salmonellavalvonnan kuluista.
"Suomi olisi voinut puhua eläinsuojelusta ja tautivapaudesta myös EU:n puheenjohtajakaudella", Heikkilä huomauttaa.
Alan tunnelma on Heikkilän mukaan haasteista huolimatta nyt merkittävästi parempi kuin viime vuonna samaan aikaan.
"Viime talvi oli hankala, kun viljan hinta nousi niin korkealle. Silloin mietittiin, ottavatko lihasikalat enää porsaita. Kaikki eivät ottaneet. Nyt viljaa on paremmin saatavilla ja hintakin alempi."
Tuottajahinnan kerrotaan ainakin yhdellä lihatalolla olevan nousussa. Niin Heikkilä on kuullut, mutta ei voi kertoa asiasta enempää.
Alahärmäläinen sikatuottaja Ilkka Ansio harmittelee, että lihatalot eivät juuri kilpaile tuottajista.
"Ennemmin ostavat lihapulassa toisiltaan, ettei kenenkään tarvitse nostaa hintaa. Kun johtajat vaihtavat talosta toiseen, firmoilla on koko ajan tieto, mitä kilpailija tekee."
Sika-alan tavoite on luopua soijasta, ja suurin osa lihasikatuotannosta on soijatonta. Myös vapaaporsitus yleistyy vauhdilla. Vuoden lopussa jo viidennes porsituksista hoidetaan ilman emakkohäkkejä, ja moni tila investoi uudistuksiin.
"En tiedä, että kukaan uutta tekevä tekisi enää muuta ratkaisua. Haluamme alana mennä siihen suuntaan jo ennen kuin vapaaporsituksesta tulee pakollista", Heikkilä kertoo.
Sianlihan kulutuksen lasku huolestuttaa Heikkilää. Tilanteen korjaamiseksi ala lisää avoimuutta. Kolmessa sikalassa toimii jo niin sanottu showroom, jossa esimerkiksi koululaisryhmät tai lihatalojen asiakkaat pääsevät katsomaan sikojen kasvatusta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

