Salmonellan kanalasta analysoinut laboratorio tiettävästi eri kuin Kuorttisen tilan katastrofissa — kanat tilalta lopetettu

Salmonellatapaus koskee vain yhden kanalan (2FI220479) kananmunia. Jos kananmunista löytyy kyseinen merkintä, ne kehotetaan hävittämään. Kuva: Stina Haaso

Hiljattain ilmennyt salmonellatartuntatapaus on Suomessa hyvin harvinainen.

Salmonellabakteeri (Salmonella typhimurium) löydettiin yhden Kieku Oy:n tuottajan munintakanalasta omavalvonnan näytteenoton yhteydessä.

Salmonella todetaan yleensä 0—1 kaupallisessa kanalassa vuosittain, Ruokavirastosta kerrotaan.

Merkkejä salmonellan yleistymisestä kanaloissa Suomessa ei ole havaittu.

Tilanne on toinen Ruotsissa, jossa salmonellaa on tavattu viime vuosina enemmän.

Viime vuonna Ruotsin suurin kananmunantuottaja, CA Cedergrens, joutui lopettamaan kaikki kanansa salmonella takia.

Kanoja jouduttiin lopettamaan liki 1,2 miljoonaa yksilöä.

Suomessa taas on puhuttanut tapaus, jossa salmonellatulos osoittautui virheelliseksi laboratoriossa tapahtuneen erehdyksen takia.

Eurofins Scientific Finlandin laboratorio tarjosi virheellisen tuloksen selvittyä Kuorttisen luomukanalalle 300 euron hyvitystä.

Kanalasta oli ehditty lopettaa 4 300 lintua virheellisen tuloksen takia.

Nyt ilmennyt positiivinen salmonellatulos analysoitiin tiettävästi eri laboratoriossa.

”Käsittääkseni laboratorio ei ollut sama”, vastaa Kieku Oy:n toimitusjohtaja Juha Lehto.

Salmonella ilmeni alle 20 000 kanan lattiakanalassa. Tilan kanat on lopetettu.

Salmonella ilmeni tilalla omavalvonnan yhteydessä.

Toistaiseksi odotetaan vielä viimeistä, virallista salmonellatulosta tilalta.

Kanalan koosta riippumatta salmonellavalvonta toteutetaan samojen periaatteiden mukaisesti, Ruokavirastosta kerrotaan.

Jokainen parvi tutkitaan 15 viikon välein.

Kyseisiä kananmunia myydään Kiekun oman tuotemerkin lisäksi K-Menu-, Pirkka- ja Kotimaista-tuotemerkkien alla.

Takaisinveto koskee kananmunia, joiden kuoressa on kanalatunnus 2FI220479.

Tarkemman listauksen tuotteista löydät täältä.

Hiljattain keskustelua on herättänyt myös sikatilojen salmonellavalvonnan hintavuus.

Suomalaisissa sikaloissa tehtyjen salmonellasaneerausten kustannukset ovat viime vuosina kasvaneet.

Ruokavirastosta kuitenkin puolustetaan sikojen salmonellavalvontaa.

Nykyisen salmonellavalvontaohjelman suurimmat hyödyt näkyvät vähäisissä sairastumismäärissä, minkä vuoksi sairaanhoitokustannukset ja työpoissaoloista johtuvat menetykset ovat vähäisiä, virastosta todetaan.