
ATL: Ruotsalaiset broilerintuottajat jäävät ilman korvauksia salmonellaepidemian iskiessä, vaikka valtio auttaa muita tuottajia
Ruotsin broilerintuottajat kamppailevat salmonellaepidemioiden aiheuttamien kustannusten kanssa ilman valtion tukea toisin kuin muut tuotantosuunnat. Vaikka vuosittaisia tartuntoja on nykyään vain pari, korvausjärjestelmän epätasa-arvoisuus jäytää siipikarjanlihaa tuottavia.Ruotsalaiset broilerintuottajat joutuvat kärsimään nahoissaan salmonellaepidemian aiheuttamat kustannukset. Tilanne on outo: kaikki muut tuotantoeläinten omistajat, kananmunatuottajat mukaan lukien, ovat oikeutettuja valtion maksamiin korvauksiin. Summa on 70 prosenttia tartunnan aiheuttamista kustannuksista.
Asiasta uutisoi ruotsalainen ATL, jolle toimialajärjestö Svensk Fågelin toimitusjohtaja Maria Donis kuvailee tilannetta käsittämättömäksi.
Donis arvelee ATL:n haastattelussa, että broilerintuottajat pudotettiin korvausjärjestelmän ulkopuolelle 1980-luvun lukuisten salmonellaepidemioiden jälkeen.
”Valtio yksinkertaisesti kyllästyi maksamaan kaikista korvauksia.”
Nykyään broileritiloilla todetaan Donisin mukaan kaksi salmonellatapausta vuodessa.
”Valtio yksinkertaisesti kyllästyi maksamaan kaikista korvauksia.” Maria Donis
ATL:n mukaan käytännössä jokaisella broileritilalla on salmonellavakuutus, joka maksaa vuodessa 17 400–26 000 euroa. Yksi epidemia puolestaan saattaa aiheuttaa lähes 175 000 euron kustannukset.
Svenska Fågelin mielestä hallituksen on korkea aika korjata broilerituottajien epätasa-arvoinen kohtelu. ATL kysyi maatalousministeri Peter Kullgrenilta, miksi broilerituottajat eivät saa korvauksia salmonellaepidemian sattuessa. Lehti sai vastauksen sähköpostitse ministerin poliittiselta neuvonantajalta Frida Bramstedtilta.
"Epidemiakorvaukset salmonellatapauksissa maksetaan zoonoosilain perusteella. Zoonoosiasetuksessa on rajoituksia eläinten määrään ja eläinten hankintaan liittyen. Nämä rajoitukset estävät useimpia broilerituottajia saamasta korvausta salmonellaepidemian sattuessa. Rajoitukset ovat olleet samat siitä lähtien, kun asetus kirjoitettiin vuonna 1999."
Bramstedt kertoo viestissään, että hallituksen mielestä nykyinen järjestelmä ei ole täysin tarkoituksenmukainen.
Maatalousviranomaisille on annettu lisärahoitusta viime ja tälle vuodelle, jotta ne voisivat tehdä ehdotuksia salmonellan torjunta- ja hallintajärjestelmän parantamisesta. Ehdotusten pitäisi olla valmiita ensi vuoden helmikuun lopussa.
Suomessa on tämän vuoden loppuun voimassa asetusmuutos, jonka perusteella valtio voi korvata salmonellatartuntojen kustannuksia sikatilallisille. Kuva: Johannes TervoSalmonella on Suomessa virallisesti vastustettava eläintauti, joka luokitellaan ihmisellä yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi.
Meillä on noudatettu kansallista tiukkaa salmonellavalvontaohjelmaa vuodesta 1995. Ohjelman piiriin kuuluvat naudat, siat ja siipikarja sekä niistä saatava liha ja kananmunat. Tiukan valvonnan ja riskienhallinnan ansiosta salmonellaa esiintyy kotimaisissa tuotantoeläimissä ja elintarvikkeissa erittäin vähän.
EU:n lainsääntö ei vastaavaa salmonellavalvontaa edellytä.
Suomessa tuottaja vastaa salmonellan takia tehtävistä eläinten lopettamisesta ja hävittämisestä, puhdistus- ja desinfektiotoimista sekä muista taudin hävittämisestä aiheutuvista kustannuksista.
Vielä tämän vuoden loppuun on voimassa asetusmuutos, jonka perusteella valtio voi korvata salmonellatartuntojen kustannuksia sikatilallisille.
ATL: Därför får kycklinguppfödare ingen salmonellaersättning
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat









