Laitumen apilanurmi on lähtenyt hyvin kasvuun ja alkaa olla laidunnettavassa mitassaan. Kuva: Ilpo Paananen
Tältä näyttää kasvukausi eri puolilla Suomea – Pohjois-Karjalassa kylvöille normaaliin aikaan, Hämeessä viivettä pari viikkoa, Keski-Suomessa mansikan sato-odotukset hyvät
Pohjoiskarjalaisen Haukiniemen luomuemolehmätilan kevätkylvöihin päästiin keskimääräiseen aikaan. Tammelassa Mikko Anttilan juurikkaat ja viljat näyttävät hyvältä, vaikka sateita on tullut jo melko runsaasti. Hankasalmelaisen Sami Tikan mansikat säästyivät talvituhoilta.Polvijärvi
Jyrki Kuikan tilalla metsälaitumella jaloittelevat lehmät odottavat jo peltolaitumelle pääsemistä. Kuva: Ilpo PaananenPolvijärveläistä Haukiniemen tilaa vuodesta 1993 isännöinyt Jyrki Kuikka arvioi, että säilörehunurmi ja laitumet lähtivät tavanomaista hitaammin kasvuun toukokuun koleudesta johtuen.
"Tällä hetkellä näyttää kuitenkin hyvältä, on saatu kosteutta ja lämpöä.”
Säilörehunkorjuuseen on perinteisesti päästy juhannusviikolla. Rehu korjataan esikuivattuna noukintavaunulla aumaan.
Paikallisten sadekuurojen hidastamat kevätkylvöt saatiin maahan toukokuun loppuun mennessä. Viljelyssä on rehuviljojen kauran ja ohran lisäksi hernettä. Kokonaisviljelyala on 160 hehtaaria.
"Kesäkuulle jäivät vielä yksivuotisten seosviljojen kylvöt. Harkinnassa vielä syysviljojen palautus viljelykiertoon. Riskinä ovat valkoposkihanhet.”
Tilan ulkopuolista urakointiapua Kuikka käyttää lannanlevityksessä, kivenkeruussa sekä karhotuksissa ja paalauksissa.
”Kesäkuulle jäivät vielä yksivuotisten seosviljojen kylvöt.”
Pellot ovat olleet luomuviljelyssä vuodesta 1998 lähtien ja aluksi tilalla tuotetiin luomumaitoa. Tuotantosuunnan muutoksen jälkeen 2002 siirryttiin luomulihantuotantoon.
"Ympäristölliset ja taloudelliset seikat ratkaisivat luonnonmukaiseen tuotantoon siirtymisen”, Kuikka sanoo.
Tilalla on 60 emolehmää ja rotuna on limousin. Parhaista sonnivasikoista muutama lähtee vuosittain siitossonnikasvattamoon. Loput kasvatetaan itse. Teurastamolle eläimet lähtevät 18 kuukauden kasvatuksen jälkeen. Osa teurastetaan suoramyyntiin.
"Jos luomulihantuotannon kannattavuutta pitää arvioida, niin se on kehittynyt heikosti”, Kuikka summaa.
Maatalousyrittäjä Mikko Anttila katselee Kanta-Hämeen Tammelassa märkää pellon pintaa. Sokerijuurikkaan ensimmäiset sirkkalehdet ovat nousseet juuri päivänvaloon.
”Viljatkin ovat tulossa oraalle ja kasvukauden alku näyttää melko hyvältä, vaikka sateita onkin tullut runsaasti”, Anttila kommentoi.
Kylvöt hän pääsi aloittamaan 1–2 viikkoa normaalia myöhemmin, 19. toukokuuta. Sateettoman jakson ansiosta kylvöt olivat valmiit viikon päästä.
”Kylvöt aloitin sokerijuurikkaasta. Sen kylvö olisi mielellään saanut olla aikaisemminkin, mutta märkä maa esti pellolle pääsyn. Routa oli murustanut maat kuitenkin hyvään kylvökuntoon.”
”Sateita on saatu vähän liikaakin kylvöjen jälkeen. Nyt saisi tulla jo lämpimämpää”, Mikko Anttila toivoo. Kuva: Markku PulkkinenSokerijuurikasta Anttila viljelee kahdeksalla hehtaarilla. Lopulla alalla kasvaa pääosin rehuohraa. Syysviljoja Anttilalla ei ollut tällä kertaa lainkaan.
”Juurikasta viljelin ensimmäisen kerran viime vuonna. Satoa tuli vaihtelevista kasvuoloista huolimatta noin 42 tonnia hehtaarilta. Juurikas näyttääkin olevan pitkän kasvuaikansa ansiosta varmatuottoinen kasvi vaihtelevissakin oloissa.”
Juurikkaasta Anttilalla on oman viljelyn lisäksi muutakin kokemusta, sillä hän on ajanut ja huoltanut Hämeen Helppo Noston juurikkaannostokoneita kymmenisen vuotta. Juurikkaan viljelyyn Anttilaa kannusti uusi Conviso Smart -menetelmä, jossa pärjää vähemmillä rikkakasviruiskutuksilla. Sadan kilometrin kuljetusmatka Säkylän sokeritehtaalle on vielä kohtuullinen, kun mullat saadaan puhdistettua juurikkaista ennen kuljetusta puhdistuskuormaimella.
”Juurikasta viljelin ensimmäisen kerran viime vuonna. Satoa tuli vaihtelevista kasvuoloista huolimatta noin 42 tonnia hehtaarilta.”
Hankasalmella Haasianimen tilalla mansikka viljelevä Sami Tikka on kohtaisen tyytyväinen tämänhetkiseen tilanteeseen mansikkamaillaan. Talvituhoilta vältyttiin lähes kokonaan reilun lumipeitteen ansiosta. Kasvien juuristoa vioittavaa keväistä roustettakaan ei ollut.
Myöhäisen kevään ansiosta avomaan sato kypsyy todennäköisesti sopivasti etelän pääsadon jälkeen, mikä tasaa mukavasti avomaan mansikkatarjontaa.
Hankasalmella olevalla Haasianiemen mansikkatilalla on puoli hehtaaria tunnelissa ja hehtaarin verran harson alla. Tällä järjestelyllä satokautta saadaan jatketuksi varsin mukavasti. Kuva: Sami TikkaTunnelimansikkaa tilalla on puolisen hehtaaria, josta Tikka lupaille satoa kesäkuun toiselle viikolle.
Kohta tämän jälkeen on vuorossa noin hehtaarin alalla harson alla kasvaneet mansikat. Loput 2,5 hehtaaria on perinteistä avomaan mansikkaa.
Ensimmäisten mansikoiden poiminnan kanssa samoihin aikoihin istutetaan uusia taimia, joista saadaan satoa jo elokuun paikkeilla.
”Talvituhoilta vältyttiin lähes kokonaan reilun lumipeitteen ansiosta.”
Tunnelilla, harsolla ja lajikevalinnoilla satokautta on pyritty venyttämään mahdollisimman pitkäksi.
Kasvustoon levitetyt petopunkit ja kirvavainokaiset takaavat sen, että pääosin tuoremyyntiin menevää mansikkaa ei torjunta-aineilla tarvitse ihmeemmin käsitellä.
Tämä on erittäin tärkeä tekijä tuoremansikkaa viljeltäessä.
Tila työllistää kesäaikaan parisenkymmentä koti- ja ulkomaista kausityöntekijää. Osa mansikoista menee itsepoimintana suoraan keskisuomalaisiin kotitalouksiin.
Lue lisää:
Kylvöt ovat loppusuoralla, mutta sateet ovat haitanneet viimeisiä toukotöitä
Pikkukaalikärpäsen lentohuippu lähenee, pikkuhedelmäkääriäisen ja porkkanakärpäsen lennot alkamassa
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
