Syysöljykasvit talvehtineet suhteellisen hyvin
Syysöljykasvit ovat alustavien arvioiden mukaan talvehtineet tänä vuonna varsin hyvin.
”Jopa paremmin kuin syysviljat, joilla on ollut runsaasti ongelmia”, toteaa Uudenmaan ruotsinkielisen tuottajaliiton Nylands Svenska Lantbrukssällskapin (NSL) kasvinviljelyagronomi Patrik Erlund.
Erlund työskentelee NSL:n omistamalla Västankvarnin koetilalla, jossa viljellään syysöljykasvien lajikekokeita.
Monet viljelijät pääsevät arvioimaan lähipäivinä omien syysöljykasviensa talvehtimista. Erlundin mukaan tasaista kasvustoa ei kannata rikkoa, vaikka se olisi harva.
”Jos lohkolla on 15 elävää tainta neliömetrillä, pensominen kompensoi hyvin kasvuston harvuutta kasvukauden aikana. 15 tainta pystyy tuottamaan 2 500 kilon hehtaarisadon.”
Tästä kertovat Erlundin mukaan Ruotsissa tehdyt kokeet. Ruotsalaisilla on syysöljykasvien viljelystä enemmän kokemusta kuin suomalaisilla, ja niiden viljelyä on Ruotsissa myös tutkittu enemmän.
”Sen sijaan siinä tapauksessa tilannetta kannattaa arvioida tarkkaan, jos kasvusto on aukkoinen.”
Erityisesti harvassa kasvustossa rikkakasvien torjuntaan kannattaa satsata, jotta ne eivät pääse valtaamaan lohkoa.
”Kannattaa tarkastaa, onko lohkolla syksyllä itänyttä saunakukkaa. Galeralla sen pystyy torjumaan kasvustosta keväällä.”
Myös juolavehnä on syytä pitää kurissa. Juolavehnän ruiskuttaminen on kuitenkin ajankohtaista vasta sitten, kun se on ehtinyt hieman kasvaa.
Rapsikuoriainen on Erlundin mukaan syysöljykasveilla harvoin ongelma. Siitä pitää huolen aikainen kukinta touko–kesäkuun vaihteessa.
”Siitä huolimatta kuoriaista on hyvä kasvustosta tarkkailla. Rapsikuoriaista voi torjua tarvittaessa pyretroideilla tai muilla siihen tarkoitetuilla aineilla.”
Joskus syysöljykasveilla on havaittu myös litusääsken aiheuttamia kiertyneitä lituja. Litusääski hoituu kuitenkin samalla kun kasvustosta torjutaan rapsikuoriaista.
Ylipäätään Erlund pitää syysöljykasvien tuholaisongelmia vähäisempinä kuin kevätöljykasvien.
Kasvusto kannattaa lannoittaa ”heti kun vain pääsee”. Lannoituksen jakamista kahteen osaan voi halutessaan harkita, mutta se ei ole Erlundin mukaan ollenkaan tarpeellista.
”Hyvinkin voi antaa kaiken kerralla.”
Kevätlannoituksessa annettavan typen enimmäismäärää rajoittavat ympäristötukeen sitoutuneilla tiloilla tuen ehdot.
”Typen osalta ongelmana se, että öljykasveja voi viljellä samalla lohkolla vain joka viides vuosi. Siksi lannoitustason määrittämisessä ei voi hyödyntää aiemmin saavutettua satotasoa.”
JUHANI REKU
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
