Agrologikoulutusta kehitetään vastaamaan nykypäivän ja tulevaisuuden haasteisiin
Ammattikorkeakoulut saavat Suomessa suunnitella koulutusohjelmansa itse alusta asti. Tulevaisuuden maanviljelijät -hankkeen yhtenä tavoitteena on yhtenäistää agrologien koulutusta.
Mustialan opetusmaatilalla kokeillaan tänä vuonna muun muassa syyshärkäpapua. Kuva: Kari SalonenTulevaisuuden maanviljelijät -hankkeessa maatalousoppilaitosten toimintaa kehitetään vastaamaan nykypäivän ja tulevaisuuden haasteisiin.
Keskeinen ajatus on, että kokeilemalla löydetään hyviä uusia ratkaisuja. Tavoitteena on kehittää maatalousoppilaitosten opetussisältöjä ja -menetelmiä, oppimateriaaleja ja opetusmaatilojen toimintaa nykypäivään.
”Maailma muuttuu, ja meidän tulisi oppia havainnoimaan ympäristöämme paremmin. Tavoitteena on vahvistaa maatalousalan opiskelijoiden uskallusta ja luottamusta omaan tekemiseen”, projektikoordinaattori Outi Vahtila Hämeen ammattikorkeakoulusta kertoo.
Hankkeessa ovat mukana kaikki agrologikoulutusta tarjoavat korkeakoulut Suomessa. Ammattikorkeakoulut ovat itsenäisiä oppilaitoksia, joilla ei ole yhtenäistä opetussuunnitelmaa.
”Ammattikorkeakoulut suunnittelevat koulutusohjelmansa kokonaan itse. Yhteiset oppimateriaalit ovat ehdottomasti plussaa ja niiden avulla agrologin koulutusta voidaan yhtenäistää. Keskeinen kysymys taitaakin olla, mitä agrologin tulee koulutuksen päätteeksi osata”, Vahtila kertoo.
Mukana on agrologikoulutusta tarjoavien ammattikorkeakoulujen lisäksi myös muutamia toisen asteen ammatillisia oppilaitoksia. Toisen asteen tutkintoja sitovat Opetushallituksen tekemät opetussuunnitelman perusteet.
Maailma muuttuu, ja meidän tulisi oppia havainnoimaan ympäristöämme paremmin.
Osana hanketta opetushenkilöstöä valmennetaan toiminnallisen oppimisen saloihin. Tavoitteena on saada aikaan mahdollisimman hyviä opetushetkiä sekä verkossa että paikan päällä. Opettajien ajatuksia ja taitoja rikastetaan hankkeen työpajoissa. Opetusmaatiloilla pyritään kokeilemaan uutta ja oppimaan siitä.
Yksi mukana oleva opetusmaatila on Mustialassa, jossa on viljeltävänä 185 hehtaaria peltoa. ”Jokaisella lohkolla kokeillaan uutta tai seurataan jotain”, Vahtila kertoo.
Tänä vuonna Mustialassa kokeillaan muun muassa seosviljelyä ja erikoisempien lajikkeiden, kuten syyshärkäpavun, viljelyä. Peltoaloilla tehdään erilaisia muokkauskokeita. Näiden lisäksi tänä vuonna havainnoidaan maan tiivistymistä sekä nurmen niittokorkeutta ja sen mahdollista vaikutusta ympäristöön.
Tänä vuonna Mustialassa kokeillaan muun muassa seosviljelyä ja erikoisempien lajikkeiden, kuten syyshärkäpavun, viljelyä.
Opettajat ja opiskelijat tuottavat videoita, artikkeleja, podcasteja ja tietokortteja opetusmateriaalikäyttöön. Materiaalit vertaisarvioidaan laadun varmentamiseksi.
Hanke toteutetaan osana maa- ja metsätalousministeriön Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmaa 2020‒2022. Hankkeen rahoittajana on ministeriön lisäksi Etelä-Pohjanmaan ely-keskus.
Hankkeeseen ja kokeiluihin pääsee tutustumaan Mustialassa 11.8.2022 järjestettävässä pellonpiennarpäivässä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
