MTK kavahtaa PTT:n esittämiä pakkokeinoja viljelyssä olevilla turvemailla – osalla viljelijöistä peruuttamattomia investointeja, jotka sitovat vuosiksi eteenpäin

Turvemaiden osuus Suomen kokonaispeltoalasta on vain 13 prosenttia. Tästä huolimatta ne aiheuttavat noin 60 prosenttia kotimaisen maatalouden kasvihuonekaasupäästöistä. Kuvituskuva. Kuva: Uolevi Oristo

MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola näkee myönteisenä Pellervon taloustutkimus PTT:n kyselytutkimuksen tuloksen, jonka mukaan yli puolet viljelijöistä harkitsee tekevänsä lisätoimia tai muuttavansa pellonkäyttöä turvepeltojen päästöjen vähentämiseksi.

Pietola katsoo siten asiaa päinvastaisesta kulmasta kuin MT:n uutinen keskiviikkona. MT kertoi, että puolet viljelijöistä ei olisi valmis edes korvausta vastaan tekemään ilmastopäästöjä vähentäviä toimia turvemaillaan.

Monilla viljelijöillä tilanne voi olla sellainen, ettei toimiin yksinkertaisesti ole mahdollisuutta, Pietola korostaa.

"Osa viljelijöistä on tehnyt peruuttamattomia investointeja, jotka sitovat tuotantoon vuosikymmeniksi."

Pietolan mukaan turvemaista puhuttaessa on myös muistettava, että turvepellot eivät ole yksi yhtenäinen, samantyyppisten maiden joukko.

"Meillä on hyvin erityyppisiä turvepeltoja eri puolella Suomea. Osalle viljelijöistä on suhteellisen helppoa löytää niille päästövähennyskeinoja, osalle ei. Siksi tarvitsemme hyvin kohdennettuja vapaaehtoisia, tehokkaita ohjauskeinoja."

Pietola kavahtaa pakkokeinoja jo viljelyssä oleville pelloille.

"Niistä johtuvat kustannukset voivat olla arvaamattoman kohtalokkaita", hän toteaa ja viittaa muun muassa viljelijöiden tekemiin mittaviin investointeihin.

Pakkokeinojen sijaan tarvitaan Pietolan mukaan vuoropuhelua.

"MTK:lla on tarkoitus päästä turvemaakysymyksissä ongelmista kestäviin ratkaisuihin. Näitä voi olla heikkotuottoisten lohkojen kunnostus parempaan kasvuun ja nurmipeitteisyyteen tai ennallistaminen ja metsitys."

MTK avaa keskustelun maatalouden ilmastotoimista 15.7. julkistamalla maatalouden ilmastotiekartan yhdessä ruotsinkielisen tuottajajärjestön SLC:n kanssa.

"Ilmastotiekartan yhtenä keskeisenä kokonaisuutena ovat juuri turvemaakysymykset. Tavoitteenamme on taata sosiaalinen hyväksyttävyys sekä kaikille osapuolille reilu ja oikeudenmukainen siirtymä."

PTT:n tutkimuksen mukaan viljelijät tarvitsisivat myös lisää tietoa turvepeltojen ilmastovaikutuksista ja hyvistä viljelykäytännöistä.

Pietola on tästä täsmälleen samaa mieltä ja muistuttaa, että nykyisellään tutkittua tietoa ei ole riittävästi edes olemassa.

"Eri viljelytoimien vaikutusta maaperäpäästöihin mitataan parhaillaan eri tutkimushankkeissa. Näemme, että ilmastoneutraali maatalous tarvitsee lisätoimia pelloilla sekä tarkennettua kasvihuonekaasulaskentaa. Tämä tietovaje on täytettävä."

Lue myös:

PTT ehdottaa raivauskieltoa turvemaiden päästöjen hillitsemiseksi