Uusiutuvan energian hankkeisiin liittyvä pakkolunastus asettaa maanomistajat eriarvoiseen asemaan
Uusiutuvan energian hankkeissa maita ei oteta voimala-alueelta pakolunastuksella, mutta sähkönsiirtoverkon rakentamisessa se on yleinen käytäntö. Maanomistaja menettää pahimmillaan koko maaomistuksensa. Korvaus on lain mukaisesti maan käypä arvo.
Uusiutuvan energian sähkönsiirron tarpeisiin pakkolunastetaa maata. Itse voimala-alueisiin ei pakkolunastuksia ole toteutettu. Kuva: Jarkko SirkiäEnergiatoimijat hankkivat uusiutuvan energian tuottamiseen valjastetut maa-alueet käyttöönsä yleensä vuokraamalla. Aurinko- ja tuulivoimaloiden sähkönsiirtolinjojen alle jäävien maiden osalta pakkolunastus on tavanomainen käytäntö, vaikka voimala-alueisiin sitä ei sovelleta.
”Pakkolunastusta ei ole tietääkseni haettu itse aurinkovoimahankkeisiin”, sanoo johtaja Mauri Asmundela Maanmittauslaitokselta.
Pakkolunastus voi kuitenkin olla perusteltua, jos yleisen tarpeen nähdään sitä edellyttävän.
”Meillä lainsäädäntö asettaa tiukat ehdot lunastukselle. Ehkä mielikuvituksekkaasti miettien voi tulla eteen tilanteita, joissa pakkolunastus on perusteltua, vaikkapa olemassa olevan voimala-alueen laajentamiseksi. Tällöin sähköyhtiö voisi hakea valtioneuvostolta pakkolunastuslupaa alueelle voimalaitoksen kehityksen ja yleisen tarpeen perusteella.”
”Kunnalla voisi teoriassa olla mahdollisuus kaavoituksen kautta toteuttaa lunastusoikeutta. Ajatus on kuitenkin vieras ja arvelen, että aurinkovoimahankkeisiin käytäntö ei istu”, jatkaa Asmundela.
Asmundela huomauttaa, että pakkolunastukseen liittyy edelleen virheellinen ajatus maiden menettämisestä pilkkahintaan.
”Lunastuslain mukaisesti Suomessa pakkolunastettavasta maasta maksetaan käyvän arvon mukainen täysi korvaus. Korvaussumma riippuu maan markkina-arvosta, jonka määrittävät alueen kiinteistömarkkinat.”
Pakkolunastus on maanomistajuuden näkökulmasta raju toimenpide, mutta se ei ole pelkkää sanelupolitiikkaa.
”Monet asiat ovat menettelyssä sovittavissa. Hehtaarikohtaiset korvaussummat vaihtelevat suuresti kohteesta riippuen. Lunastuslain mukaan korvauksen voi saada kertakorvauksena, erillisin sopimuksin myös vuosittaisena”, selvittää maankäytön asiantuntija Juho Ikonen MTK:sta.
Maanomistajat ovat eriarvoisessa asemassa tuuli- ja aurinkovoimahankkeissa, riippuen siitä, ovatko maat tuotantoalueella vai sähkönsiirtolinjan alla. Tuotantoalueella maanomistajat pääsevät vuokrasopimuksilla vuosittaisen vuokranautinnon piiriin, mutta sähkönsiirtolinjat tuotantoalueelta kantaverkkoon voi perustaa pakkolunastamalla lunastuslainmukaisin kertakorvauksin.
”Vastuullinen ja oikeudenmukainen uusiutuvan energian tuottaja kohtelee maanomistajia tasavertaisesti ja lähtökohtaisesti sopii siirtolinjan sijoittamisesta pakkomenettelyn sijaan. Sopimiskulttuuri lisää vihreän siirtymän hyväksyttävyyttä ja edistää hankkeiden toteutumista, kun maanomistajat ovat tasavertaisesti hyödynsaajana”, Ikonen sanoo.
Uusiutuvan energian tuotannossa pullonkaulaksi on muodostumassa kantaverkon kapasiteetin riittämättömyys. Kantaverkon kehittämiseen liittyy Ikosen mukaan maanomistajien tasa-arvoiseen asemaan liittyviä isoja kysymyksiä.
”Verkon kehittämisessä on kiinnitettävä huomiota siihen, miten sen vaikutukset jakautuvat maanomistajille. Pahimmillaan rinnakkaiset sähkölinjat vievät yksittäisen maanomistajan koko metsämaaomaisuuden, samalla aiheuttaen hiilinielumenetyksiä.”
”Oikeudenmukaisessa ja markkinalähtöisessä vihreässä siirtymässä maanomistajat ovat osa arvoketjua hyödynsaajana eivätkä menettävänä osapuolena”, Ikonen toteaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
