Hyviä uutisia mehiläisistä: Viileä kevät ei haitannut pesien kehitystä – tästä syystä koleudesta voi olla pörisijöille jopa etua
Tänään vietetään YK:n julistamaa maailman mehiläispäivää.
Lämpimämpinä päivinä monet pörisijät ovat jo lähteneet lennolle. Kuva: Jarkko SirkiäVerkkaisesti edennyt kevät ja kylmä talvi eivät ole nujertaneet suomalaisia tarhamehiläisiä.
Mehiläiset ovat selvinneet viileästä keväästä hyvin, kertoo Suomen Mehiläishoitajain Liitto.
Tänä vuonna kevät on edennyt hitaasti ja monin paikoin kasvit ovat jäljessä keskiarvoisista kukinta-ajoista.
Tarhamehiläisiä viileä kevät ei kuitenkaan haittaa, kunhan ne pääsevät aika ajoin hakemaan siitepölyä ja mettä.
”Mehiläisten kannalta on tärkeää, että pajun kukinnan aikaan sattuu lämmin jakso, jolloin mehiläiset saavat kerättyä siitepölyä pesään ja sikiöinti alkaa. Niin pesä alkaa vahvistua nopeasti. Hyvin kehittynyt mehiläisyhteiskunta kerää myöhemmin keväällä ravintoa nopeastikin heti suotuisan sään sattuessa”, mehiläishoidon neuvoja Maritta Martikkala Suomen Mehiläishoitajain Liitosta kertoo tiedotteessa.
Mehiläiset lähtevät ravinnonhakulennolle, kun sää on melko tyyni ja lämpöä vähintään 10 astetta.
Viileä kevät on siinä mielessä hyväkin, että mehiläispesät ehtivät vahvistua ennen tärkeiden viljelykasvien ja hunajan satokasvien kukintaa, liitosta todetaan.
Hyvin lämpiminä keväinä monet kasvit kukkivat yhtä aikaa ja varhain, jolloin mehiläispesissä ei vielä ole niin paljon pölytys- ja medenkeruuvoimaa.
Mehiläisiä hyödynnetään alkukesästä esimerkiksi omenan, puutarhamarjojen sekä rypsin ja rapsin pölyttäjinä.
Martikkala arvioi, että mehiläiset selvisivät talvesta keskimääräisesti. Mehiläispesiä menetetään aina jonkin verran talviaikaan.
Merkittävin talvitappioiden aiheuttaja on mehiläisiä heikentävä varroapunkki. Usein yhteiskunnan menehtyminen on kuitenkin monen tekijän summa.
Kesäkaudelle Suomessa lähtee arviolta 70 000 mehiläispesää.
Tällä hetkellä mehiläisille tärkeitä ravintokasveja ovat Etelä- ja Keski-Suomessa esimerkiksi vaahterat ja aikaisin kukkivat hedelmäpuut; Pohjois-Suomessa vielä myös pajut.
Tänään perjantaina 20.toukokuuta vietetään YK:n julistamaa maailman mehiläispäivää.
Maailmanlaajuisesti mehiläisten tilanne herättää huolta. The Guardian uutisoi hiljattain tuoreesta tutkimuksesta, jonka mukaan ilmastonmuutos voi olla erityisen haitallinen kookkaille pölyttäjille, kuten kimalaisille ja muurarimehiläisille. Ne kestävät kuumuutta pienempiä pölyttäjiä huonommin.
Luonnonvarakeskuksessa on hiljattain käynnistetty Pölymix-hanke, jossa kartoitetaan erityisesti kaupunkipuiden merkitystä pölyttäjille.
Tutkimukseen toivotaan kansalaisilta ympäri Suomea havaintoja puiden kukinnasta ja muista puiden elämänkierron vaiheista. Tutkimuslomake löytyy täältä.
Lue lisää:
Tiesitkö, että mehiläiset rakastavat violettia väriä? Näin luot pörriäisille keitaan puutarhaan
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
