Havahduitko mehiläisparveen pihalla? Toimi näin, jotta parvi saadaan talteen

Mehiläishoidon neuvoja Pertti Harmaala mehiläistarhallaan. Kuva: Tiina Törmänen

Tarhamehiläiset selvisivät talvesta pääosin hyvin, kertoo Suomen Mehiläishoitajain liitto (SML).

Mehiläisyhteiskunnat saivat hyvän alun kasvulleen pajun kukinnasta. Se on mehiläisten kevään tärkein ravintokasvi. Nyt kukassa ovat jo monet mehiläisille ja muille pölyttäjille tärkeät ravintokasvit.

”Tällä hetkellä mehiläiset tekevät arvokasta pölytystyötään esimerkiksi puutarhojen omenapuissa ja marjapensaissa. Ne keräävät mettä ja siitepölyä myös monista luonnonkasveista, kuten metsämarjoista ja monin paikoin runsaina kukkivista voikukista. Mehiläiset rakastavatkin laiskoja nurmenleikkaajia, jotka tarjoavat mainiot mesilaitumet tarhamehiläisille ja villipölyttäjille”, kertoo mehiläishoidon neuvoja Pertti Harmaala liiton tiedotteessa.

Tarhamehiläinen omenankukalla.  Kuva: Tarja Ollikka

Varhain kukkaan puhjenneen kevään ansiosta mehiläisyhteiskuntien kasvu on ollut viime viikkoina nopeaa. Kiivas kasvu saattaa herättää mehiläisissä luontaisen lisääntymis- eli parveiluvietin. Mehiläistarhaajat pyrkivät estämään parveilun, mutta joskus parvi kuitenkin pääsee lähtemään tarhalta. Etsiessään uutta pesäpaikkaa parvi kerääntyy esimerkiksi puun oksaan tai rakennuksen seinälle pallomaiseksi rykelmäksi, jossa on tuhansia mehiläisiä.

”Tässä vaiheessa parvi on monesti vielä melko helposti siirrettävissä mehiläistarhan suojiin. Parven havaitessaan kannattaakin soittaa aikailematta Suomen Mehiläishoitajain liiton parvipuhelimeen, josta lähetetään mehiläishoitaja noutamaan parvi”, Harmaala ohjeistaa.

Kesäkaudelle lähtee Suomessa arviolta 70 000 mehiläispesää, joista huolehtii noin 3 000 tarhaajaa.

”Tarhaaminen on vastuullista ja palkitsevaa työtä. Siinä näkee luonnon kiertokulun ja alkaa katsoa ympäristöä pajupuskineen ihan eri kannalta – mehiläisten silmin. Ja kiitoksena työstään saa hurjan hyvää hunajaa!” Harmaala sanoo.

Yksi mehiläispesä tuottaa keskimäärin 40 kiloa hunajaa kesässä. Kotimainen hunaja on varmasti aito, herkullinen lähituote. Sitä ostamalla tukee paitsi mehiläistarhaajien tekemää tärkeää työtä myös suomalaista kasvinviljelyä ja maataloutta. Mehiläiset hoitavat esimerkiksi vadelman, herukoiden, mansikan, omenan ja muiden hedelmäpuiden sekä öljykasvien, apilan ja tattarin pölytystä.

Mehiläinen mustaherukalla.  Kuva: Anneli Salonen

Suomessa elää myös luonnonvaraisia mehiläisiä, joista jotkin hakeutuvat pesimään ihmisen läheisyyteen esimerkiksi rakennusten koloihin. Tällainen on rusomuurarimehiläinen, josta on tullut kevään mittaan runsaasti yhteydenottoja Suomen Mehiläishoitajain liittoon.

Rusomuurarimehiläiset ovat rauhallisia erakkomehiläisiä, joiden lentoaika ajoittuu huhti-kesäkuulle. Sen jälkeen niitä ei enää näy. SML kannustaa sopuisaan yhteiseloon näiden mestaripölyttäjien kanssa. Niitä ei ole syytä hävittää tai torjua.

Maailman mehiläispäivän kunniaksi kannattaa muutenkin miettiä hyönteistorjunnan mielekkyyttä, SML muistuttaa. Hyönteiskarkottimissa saattaa olla aineita, jotka ovat vaarallisia pölyttäjille ja muille hyötyhyönteisille. Myös rikkakasvien ja tuholaisten torjunnassa on hyvä käyttää harkintaa: tarvitaanko torjunta-aineita todella kotipuutarhassa?

Maailman mehiläispäivää on vietetty 20. toukokuuta vuodesta 2017 alkaen. Kansainvälinen päivä sai alkunsa Slovenian aloitteesta, ja sillä halutaan muistuttaa pölyttäjien tärkeydestä maailman ruuan tuotannolle ja luonnon monimuotoisuudelle.

Parhaiten pölyttäjiä voi tukea tarjoamalla niille ravinnoksi kukkivia kasveja ja antamalla niiden tehdä rauhassa omaa pölytystyötään.