Kumppanuusmaatalous tuo uusia malleja ruokaketjuun
Kumppanuusmaataloudesta kiinnostuneet tutustuivat Lahden Ruokaosuuskunnan kasvihuoneeseen. ”Täällähän voisi talvella pitää vaikka kanoja” ehdotettiin yleisöstä. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkistoLAHTI (MT)
Kumppanuusmaatalous yleistyy muualla Euroopassa ja on saamassa jalansijaa myös Suomessa. Sen tarkoituksena on luoda suoria linkkejä tuottajan ja kuluttajan välille. Kuluttajien perustamat osuuskunnat voivat esimerkiksi sitoutua ostamaan osan tuotetusta sadosta, minkä ansiosta viljelijällä on sadolleen varmat markkinat.
Kuluttaja saa näin tuoretta ruokaa ja on hyvin selvillä tuotteen alkuperästä sekä tuotantotavasta.
”Kumppanuusmaatalouteen kuuluu vahvasti myös alueellisuus, kumppanuustilat ovat usein pieneltä alueelta läheltä kuluttajia”, painotti saksalaisen Die Agronauten tutkimusjärjestön Philipp Weckenbrock Lahdessa pidetyssä seminaarissa.
Kansainvälisen kumppanuusmaatalousverkosto Urgencin hankkeeseen kuuluvan kolmipäiväisen vierailun Suomessa toteutti Luomuliitto.
Alueellisuuden lisäksi kumppanuusmaatalouden tavoitteisiin kuuluvat kestävä maataloustuotanto ja ympäristön huomioiminen. Tuotantotapana voi olla myös luomu.
Luomuliiton puheenjohtajan Jukka Lassilan mukaan kumppanuusmaatalous pyrkii yhdistämään yksilön ja ympäristön tarpeet.
Myös yhteisöllisyys on usein mukana kumppanuusmalleissa. Toimintaa suunnitellaan yhdessä ja osuuskunnan jäsenet voivat tarpeen mukaan osallistua viljelyyn esimerkiksi talkoilla.
Ranskalainen Alter Conso -verkosto toimittaa ruokaa Lyonin alueen kuluttajille. Verkostossa on 50 viljelijää ja 700 kuluttajaperhettä.
Jakopisteitä on kaupungin alueella 14. Niiden kautta osuuskunnan rutiineja pyörittää kahdeksan osa-aikaista työntekijää.
Verkostoon kuuluminen ei vaadi työpanosta. Alter Conson edustajat kertoivat ratkaisun sopivan myös verkoston viljelijöille. Näin toimimalla viljelijät saavat keskittyä omaan työhönsä.
Isojen kumppanuusmaatalousratkaisujen pullonkaula on logistiikka. Jakelu vaatii niin kalustoa, toimitiloja kuin työvoimaakin.
Tarve on kausittaista, joten resurssit tulee hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti. Alter Conso on tasannut vaihtelua kasvi- ja lajikevalinnalla sekä ottamalla verkostoonsa eri olosuhteissa, kuten vuoristossa, toimivia tiloja.
Kumppanuusmaatalous eri muodoissaan on erittäin suosittua Euroopassa. Ranskalainen kumppanuusmaatalouden malli on nimeltään Amap.
Siinä tuottaja ja kuluttaja tekevät sopimuksen, missä kuluttaja sitoutuu ostamaan tietyn osan sadosta viljelijältä reiluun hintaan.
Ranskassa on kymmenessä vuodessa syntynyt 1 600 Amap-tilaa, jotka tuottavat ruokaa lähes 200 000 kuluttajalle.
JUKKA LEHTINEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
