Kotimaiselle luonnonlaidunlihallekriteerit ehkä jo ensi kesäksi
Kotimaiselle luonnonlaidunlihalle laaditaan parhaillaan tuotantokriteereitä. Ne saattavat valmistua jo ensi kesäksi, arvioi metsäasiantuntija Panu Kunttu WWF Suomesta.
Kunttu kuuluu kriteereitä valmistelevaan kahdeksanhenkiseen työryhmään. Siinä on mukana myös kaksi Puustoiset perinneympäristöt -hankkeen neuvojaa sekä edustajat Suomen Lammasyhdistyksestä ja Pihvikarjaliitosta.
Mallia otetaan Ruotsista, missä on myyty sertifioitua luonnonlaidunlihaa (naturbeteskött) yli kymmenen vuoden ajan. Ruotsista poiketen meillä sertifikaatti voidaan myöntää naudan lisäksi myös lampaanlihalle.
Kunttu painottaa, että kriteereillä ei haluta tarpeettomasti lisätä tuottajiin kohdistuvaa byrokratiaa. ”Tavoitteena on luoda mahdollisimman yksinkertainen malli, joka on tuottajille kohtuullinen.”
WWF ja Tapio järjestivät 14. marraskuuta Helsingissä seminaarin, jossa kerättiin ehdotuksia siitä, millaiset vaatimukset Suomessa asetetaan luonnonlaidunlihalle.
Luonnonlaitumiksi ei lasketa peltoja tai viljeltyjä nurmia. Sen sijaan hyväksytään alueet, jotka täyttävät maatalouden ympäristötuen erityistuen määritelmän perinnebiotoopeista.
Pohdinnan alla on myös se, voidaanko peltojen keskellä olevat metsäsaarekkeet, suojavyöhykkeet tai suojakaistat ottaa mukaan.
Luonnonlaidunmääritelmän pitää olla linjassa sen kanssa, miten vuonna 2014 alkava EU:n uusi maatalouden ohjelmakausi määrittelee luonnonlaitumen, Kunttu täsmentää.
Luonnonlaidunlihaa tuottavien eläinten pitää todennäköisesti laiduntaa luonnonlaitumilla vähintään puolet laidunkaudesta.
Sisäruokintakaudella eläinten rehun on oltava kotimaista tai ulkomaista luomurehua. Rehuista vähintään 60 prosenttia on oltava karkearehua. Eläimiä ei saa ruokkia soijarehuilla.
Vaikka luonnonlaidunlihan kriteerit saataisiin valmiiksi kesään mennessä, ei vielä ole tiedossa, milloin suomalainen luonnonlaidunliha tulee myyntiin.
Kaksi suurta kysymystä on vielä täysin auki: kuka sertifikaattia myöntää ja kuka sitä valvoo.
Ruotsissa asialla on tuottajajärjestö LRF:n tytäryhtiö Svensk Sigill, mutta Suomessa ei ole vastaavaa organisaatioita.
Kriteerityöryhmän jäsen Jukka Tobiasson uskoo, että kuluttajat ovat valmiita maksamaan luonnonlaidunlihasta, vaikka se on tavanomaista kalliimpaa.
”Eettiset asiat ovat yhä merkityksellisempi, samoin eläinten hyvinvointi.”
Ruotsissa luonnonlaidunliha on noin 20 prosenttia tavallista lihaa kalliimpaa.
Vuosittain sitä myydään noin 400 000 kiloa suurimmaksi osaksi yksityisille kuluttajille ICA-ketjun liikkeissä.
MAIJA ALA-SIURUA
www.metsalaidun.fi
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
