Vanhan navetan korjaushyvä vaihtoehto maitotilalle
TORNIO (MT)
Navettaan kannattaa investoida. Se on maidontuottajan päivittäinen työympäristö, ja siellä tehdään tilan tulos.
Kaikkien ei kuitenkaan tarvitse rakentaa suurta ja komeaa, vaikka lehdet sellaisista kirjoittavat, taloussuunnittelija Jarmo Keskinen Pro Agria Uusimaasta vakuutti lappilaisille maidontuottajille keskiviikkona.
Peruskorjauksessa lehmäpaikan hinta on noin 3 000, uudessa navetassa 11–15 000 euroa.
Navetan laajennukseen tai peruskorjaukseen kannattaa sijoittaa, vaikka jatkajaa ei olisikaan tiedossa, jos omaa työuraa on jäljellä.
Muutama perusasia tilalla pitää kuitenkin olla.
Tärkeimmäksi Keskinen nostaa ”intohimoisen lehmäihmisen”.
Tilalla pitää olla joku, joka todella viihtyy lehmien parissa. Sitä työtä ei voi kokonaan ulkoistaa. Ei sellaisesta hyvä seuraa.
Toiseksi tarvitaan hehtaari peltoa jokaista uutta lehmäpaikkaa kohti.
Vanha velka ei ole este. Investoinnilla tilan kannattavuutta ei kuitenkaan saada kuntoon, jos se on ennestään retuperällä. Ei liioin ole järkeä tehdä paljon velkaa ja hirveästi töitä, jos siitä ei saa kunnon palkkaa.
Laajennuksessa voi edetä pienin askelin. Velanhoitomenot eivät nouse liian suuriksi, mutta toisaalta muutoksetkin jäävät pieniksi.
Keskinen suosittelee pieniä askeleita erityisesti niille, ”joilla menee yöunet velkojen lyhennysten takia”.
Uudessa riski voi olla suuri, mutta vaikutuskin on nopea.
Iso investointi ei välttämättä vie taloutta liian tiukalle – kun se oikein suunnitellaan. Velanhoitomenojen pitää jäädä alle 20 prosenttiin liikevaihdosta.
Parhaimmillaan laajennuksen kuolettaa kymmenessä vuodessa. Sen jälkeen tuotto alkaa kertyä kokonaan omaan taskuun.
Keskinen käyttää laskelmissaan lukuja, joiden mukaan yksi lehmä tuottaa 6 000 euron liikevaihdon. Tilan juokseviin menoihin kuluu 3 300 euroa, ylläpitokuluihin ja lainan hoitoon molempiin 600, veroihin 300 euroa. Tuottajalle jää näin 1 200 euroa.
”Kymmenellä lehmällä pärjää yksi ihminen jos ei tarvitse investoida.”
Jos perheelle pitää saada 30 000 euroa elämiseen, tarvitaan se 30–35 lehmää.
Jos aiotaan palkata ulkopuolinen työntekijä, siihen kuluu 20 lehmän tuotto.
Keskisen mukaan lehdet puhuvat mielellään roboteista. Valinta robotin ja lypsyaseman välillä vaikuttaa kuitenkin enemmän työhön navetassa kuin kannattavuuteen.
Parsinavettaa Keskinen suosittelee vain, jos lehmäluku jää alle 50:een. Siinä se onkin selvästi edullisempi.
Isommassa navetassa pihatto on aina parempi vaihtoehto.
Viime vuonna uusia parsinavettoja tehtiin 5, pihattoja 67. Peruskorjauksia tehtiin 72 pihattoon ja 28 parsinavettaan.
Projektipäällikkö Jari Juusola ProAgria Lapista ilahtui Torniossa järjestetyn navettaseminaarin suosiosta. Paikalla oli toistakymmentä navetan laajennusta harkitsevaa viljelijää.
”Maito on tällä alueella se tärkein tuote. Ilahduttavaa, että tuotanto ei enää ole laskusuunnassa.”
Myös keskisuurten maitotilojen pitäisi jatkaa ja investoida.
”Suurin osa maidosta tulee näiltä vähän yli 20 lehmän tiloilta.”
JOUKO RÖNKKÖ
Ei ole järkeä tehdä paljon velkaa ja hirveästi töitä, jos siitä
ei saa kunnon
palkkaa.«
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
