Aarre: Pölyttäjähyönteisten väheneminen on vakava ihmiskuntaa uhkaava vaara – vaarassa ovat niin kasvintuotanto kuin ruokaturvakin

Kimalaiset ovat tärkeitä hyötykasvien pölyttäjiä, kuvassa kartanokimalainen herukan kukalla. Metsien marjasato riippuu kimalaisten määrästä ja kukinta-ajan sopivista lentokeleistä. Kuva: Heikki Willamo

Kukkakasvit ilmaantuivat maapallolle liitukaudella, noin sata miljoonaa vuotta sitten. Jotkut hyönteiset ryhtyivät käyttämään niiden siitepölyä ravintonaan ja tulivat siinä sivussa pölyttäneeksi eli hedelmöittäneeksi kasvin. Pikkuhiljaa hyönteisten ja kasvien yhteistyö alkoi kehittyä ja on vuosimiljoonien aikana saavuttanut mitä mielikuvituksellisimpia muotoja.

Parhaan pölytystuloksen varmistamiseksi kasvit alkoivat houkutella hyönteisiä kukkien kirkkailla väreillä, erikoisilla muodoilla tai valmistamalla makeaa ja ravitsevaa mettä. Sitä hakiessaan hyönteiset tahriintuvat heteiden siitepölyyn ja vievät sitä seuraavan kukan emin luotille. Kasvi pölyttyy ja tuottaa siemeniä uuden sukupolven synnyttämiseksi.

Pölyttäjähyönteisten väheneminen on yksi vakavimpia ihmiskuntaa uhkaavista vaaroista. Puita ja heinäkasveja lukuun ottamatta useimmat kasviryhmät ovat ajan oloon kehittyneet hyönteispölytteisiksi. Joukossa on yhteen ainoaan hyönteislajiin tai -ryhmään erikoistuneita, mutta useimmille kasveille kelpaa mikä hyönteinen tahansa, kunhan se tekee työnsä.

Kasvintuotanto kärsii eri puolilla maailmaa hyönteisten vähyydestä, joka puolestaan johtuu osittain runsaskukkaisten elinympäristöjen kadosta ja osittain viljelyssä holtittomasti käytetyistä hyönteismyrkyistä.

Pölyttäjäkato kertoo monimuotoisuuden romahtamisesta. Se koskettaa yhtä lailla ihmistä kuin muutakin luontoa. Nähtäväksi jää, miten lämpenevä ilmasto siihen vaikuttaa.

Tiedätkö, kuinka monta mesipistiäislajia Suomessa on? Lue koko juttu Aarteen sivuilta!