Juuri nyt: Sata sikaa kuoli Tammelassa sikalan tulipalossa

MT Metsä: Yrityskohtaisen tes-kierroksen kustannukset sahoille ja vaneritehtaille useita kymmeniä miljoonia euroja aiempaa suuremmat, Teollisuusliitto arvioi

Heikki Willamo

Kettu ja mäyrä seisoivat hetken lähekkäin. Kummankin elekieli kertoo rauhasta ja sopusoinnusta.

Aarre | Yksi luontokuvaaja Heikki Willamon unelmista toteutui, kun mäyrä asteli pihaan

MT Metsä|Luonto2.6.Tilaajalle

Aarre | Kottarainen on kevään ensimmäisiä muuttolintuja – Tiedätkö, miksi ennen vanhaan piti pestä silmät, kun oli nähnyt kottaraisen?

MT Metsä|Luonto12.4.Tilaajalle

Ennen syömään ryhtymistään varpushaukkanaaras hieman kynii saalistaan.

Aarre | Varpushaukat ovat olleet useana talvena vakituisia vieraita Heikki Willamon pihassa – ”Ne hyödyntävät pikkulintujen kertymää meillä ja naapurissa”

MT Metsä15.3.Tilaajalle

Aarre | Heikki Willamo suree varpusen katoamista: ”Pikkuserkku ei sitä korvaa, mutta kovin kotoisalta sekin on alkanut tuntua”

MT Metsä14.2.Tilaajalle

Aarre | Loppuvuonna metsässä voi kulkea tunteja ilman, että mitään tapahtuu, kirjoittaa Heikki Willamo – ”Sitten vastaan tulee pieni pilkahdus elämää, joka sykkii kiihkeänä lyhyessä päivässä”

MT Metsä29.12.2021Tilaajalle

Aarre | ”Palokärjen touhujen seuraaminen ja sen työn näyttävät jäljet vievät ajatukset metsän ravintoketjuihin”, kirjoittaa Heikki Willamo

MT Metsä22.11.2021Tilaajalle

Aarre | Huuhkajien öisen elämän seuraaminen virittää kaikki aistit äärimmilleen – ”On helppo ymmärtää huuhkajan tuonpuoleiseen liittyvä maine”, kirjoittaa Heikki Willamo

MT Metsä26.10.2021Tilaajalle

Jykevä pää ilmestyy saniaispehkon taakse. Se häälyy yössä unenomaisena hahmona.

Aarre | ”Emme nähneet karhua, mutta se tuli äkkiä paljon lähemmäksi”, muistelee Heikki Willamo mieleenpainuvinta karhukokemustaan

MT Metsä7.10.2021Tilaajalle

Aarre | ”Lahopuun määrää ja laatua katsellessa ei voi kuin hymähtää katkerasti niille hakkuuaukkojen paahteessa kuivuville lahopuunpätkille”, toteaa Heikki Willamo suojelumetsän monimuotoisuutta ihaillessaan

MT Metsä8.9.2021Tilaajalle

Aarre | ”Kohtaamiset villieläinten kanssa täyttävät jotain, jota en voi ihmisiltä saada”, kirjoittaa Heikki Willamo

MT Metsä2.8.2021Tilaajalle

Aarre | Yksikseen istuva viirupöllön poikanen ei ole hylätty – Niitä ei pidä lähestyä, muistuttaa Heikki Willamo

MT Metsä16.6.2021Tilaajalle

Aarre | ”Vuosien tauon jälkeen aion taas keskittyä haukkojen kuvaamiseen”, kirjoittaa Heikki Willamo

MT Metsä29.4.2021Tilaajalle

Aarre | ”Valkoselkätikka on yksi suomalaisen luonnonsuojelun pienistä voitoista”, kirjoittaa Heikki Willamo

MT Metsä22.4.2021Tilaajalle

Ristikkien säännöllinen ratasverkko on todellinen taidonnäyte, jonka tahmeat, kehää kiertävät pyyntilangat hämähäkki uusii joka yö. Kuvassa aitoristikki.

Aarre paljastaa mielenkiintoisia yksityiskohtia hämähäkeistä: Tiesitkö, että niillä on useimmiten yhtä monta silmää kuin jalkaakin ja ne näkevät samanaikaisesti eteen, ylös sekä sivuille?

Uutiset8.4.2021

Karvari on yksi suurimpia kovakuoriaisiamme, naaras voi olla jopa neljän sentin mittainen. Se viihtyy aurinkoisissa kalliomänniköissä ja esiintyy lähinnä etelä- ja lounaisrannikolla.

Suomessa on kaikkiaan 3 700 kovakuoriaislajia – Aarre: Komeimpia niistä ovat pitkäsarviset hapsenkakkiaiset

MT Metsä20.3.2021

Aarre | Monet kovakuoriaiset tarvitsevat lahopuuta elääkseen – useat lajit ovat uhanalaisia

MT Metsä19.3.2021

Aarre | Helmikuinen metsä on hiljainen, kunnes ketun karhea haukku kajahtaa ilmoille, kirjoittaa Heikki Willamo

MT Metsä9.3.2021Tilaajalle

Aarre | Heikki Willamo: ”Valokuvaajana haikailen kunnon talvien perään”

MT Metsä8.2.2021Tilaajalle

Aarre | Puukiipijät ovat kehittäneet nerokkaan varautumissuunnitelman runsaslumisten pakkastalvien varalle

MT Metsä25.1.2021Tilaajalle

Aarre | Hämähäkeillä on useimmiten yhtä monta silmää kuin jalkaakin – vaikka näkökyky ei ole kehuttava, ne näkevät samanaikaisesti eteen, ylös ja sivuille

MT Metsä18.1.2021

Valkoisine poskilaikkuineen kuusitiainen näyttää pieneltä ja värittömältä talitiaiselta.

Tiaiset ovat sitkeitä talvehtijoita – Aarre: Yksi syksyinen seikka selittää niiden selviämisen talven yli

MT Metsä1.1.2021

Aarre | Kehrääjäkoiras aistii naaraan erittämän houkutustuoksun jopa parin kilometrin päästä – Tiedätkö, mistä kehrääjät ovat saaneet nimensä?

MT Metsä20.11.2020Tilaajalle

Aarre | Sirvikkäät elävät vesien äärellä – monet niistä ovat erikoistuneet aivan tietyn tyyppisiin vesiin

MT Metsä26.10.2020Tilaajalle

Heikki Willamo on toiminut luontokuvaajana yli kolme vuosikymmentä. Yksi hänen suosikkimetsistään löytyy Varesjoen ympäristöstä Suomusjärveltä.

Video: Luontokuvaaja esittelee yhden lempimetsistään – Heikki Willamon ura alkoi eläimistä, joita juuri kukaan ei ollut kuvannut

Lukemisto17.10.2020

Aarre | Useimmat kiitäjät lentävät vasta hämärän laskeuduttua – jotkut lajit vaeltavat jopa satoja kilometrejä

MT Metsä24.9.2020Tilaajalle

Aarre | Päiväperhoset lentävät mieluiten auringonpaisteessa – monet niistä ovat uhanalaisia

MT Metsä25.8.2020Tilaajalle

Eri heinäsirkkalajien sirityksen taajuus vaihtelee, mutta useimmiten ihmiset kuulevat niistä vain pienen osan. Kuvassa vadelmanlehdellä sirittää pieni nurmiheinäsirkka.

Aarre: Harva hyönteinen ääntelee, mutta heinäsirkka on poikkeus – yleensä äänessä ovat koiraat

Uutiset1.8.2020

Aarre | Heinäsirkoilla on hyönteisiksi harvinainen taito äännellä – yleensä äänessä ovat koiraat

MT Metsä24.7.2020Tilaajalle

Aarre | Käki munii toisten lintujen pesiin – käenpoikanen työntää ensitöikseen kaikki muut pesästä pois

MT Metsä12.6.2020Tilaajalle

Aarre | Verkkosiipiset ovat ikivanhoja hyönteisiä, joiden esimuodot syntyivät vuosimiljoonia sitten

MT Metsä21.5.2020Tilaajalle

Hentosudenkorentojen silmät ovat kaukana toisistaan lyhyiden varsien päissä. Kuvassa on jokin keijukorento.

Sudenkorennot ovat mestarisaalistajia, ja lisäksi ne ovat selvinneet jopa dinosaurusten valtakauden päättäneestä sukupuuttoaallosta – Aarre: Näin monta sudenkorentolajia Suomessa on tavattu

Uutiset10.5.2020

Aarre | Sudenkorennot tekevät pitkiä vaelluksia – Tiedätkö, kuinka monta sudenkorentolajia Suomessa on tavattu?

MT Metsä8.5.2020

Kimalaiset ovat tärkeitä hyötykasvien pölyttäjiä, kuvassa kartanokimalainen herukan kukalla. Metsien marjasato riippuu kimalaisten määrästä ja kukinta-ajan sopivista lentokeleistä.

Aarre: Pölyttäjähyönteisten väheneminen on vakava ihmiskuntaa uhkaava vaara – vaarassa ovat niin kasvintuotanto kuin ruokaturvakin

Maatalous12.4.2020

Aarre | Pölyttäjähyönteisten väheneminen on vakava ihmiskuntaa uhkaava vaara

MT Metsä9.4.2020

Aarre | Helmipöllön elämä kietoutuu myyrien ympärille – myyräkannan romahdus tietää helmipöllölle nälkätalvea

MT Metsä2.4.2020Tilaajalle

Varpuspöllö ilmaisee mielialojaan pään höyhennystä liikuttelemalla. Joskus harvoin sen ohimoilla aavistaa pienet korvatöyhdöt.

Aarre: Vaaksan mittainen varpuspöllö on hurjaluonteinen – se voi iskeä nälkäänsä itseään suurempia saaliita

MT Metsä22.2.2020

Aarre | Vaaksan mittainen varpuspöllö on hurjaluonteinen – se voi iskeä nälkäänsä itseään suurempia saaliita

MT Metsä21.2.2020Tilaajalle

Aarre | Tiesitkö, että pohjantikalla on vain kolme varvasta?

MT Metsä13.2.2020Tilaajalle

Aarre | Muurahaisyhdyskunnan jäsenet tuntevat toisensa tuoksusta – vieraita yksilöitä ne eivät siedä

MT Metsä11.2.2020Tilaajalle

Aarre | Käpylinnuilla on käpyjen käsittelyyn erikoistuneet nokat – nokka toimii myös kolmantena raajana

MT Metsä3.1.2020Tilaajalle

Aarre | Kanahaukka on sitkeä lintu, joka sopeutuu jopa kaupunkielämään

MT Metsä2.1.2020Tilaajalle

Aarre | Tiesitkö, että lehtokurppa näkee samanaikaisesti joka suuntaan?

MT Metsä2.1.2020Tilaajalle

Aarre | Metsätiaiset selviävät talven yli syksyllä tekemiensä varastojen turvin

MT Metsä2.1.2020

Aarre | Huuhkajakannat ovat viime vuosien aikana puolittuneet, eikä kukaan tiedä syytä

MT Metsä2.1.2020Tilaajalle

Keväällä pyyt nauttivat auringosta ja etsiskelevät tuulenkaatojen juurakoista kuivia hiekka- tai multalaikkuja rypemiseen.

Aarre: Pyy on taitava piileskelijä – Tiedätkö, miten myytti selittää linnun pienen koon?

MT Metsä30.11.2019

Aarre | Pyy on taitava piileskelijä – Tiedätkö, miten myytti selittää linnun pienen koon?

MT Metsä29.11.2019

Kivien pinnat peittyvät ajan mittaan hidaskasvuisten rupijäkälien alle. Tuntureiden kivikoissa lajisto on runsas, monimuotoinen ja usein värikäs.

Tiesitkö tätä yllättävää faktaa jäkälästä? – Aarre: Se on kahden eliölajin yhdistelmä

MT Metsä27.10.2019

Aarre | Tiesitkö, että jäkälä on kahden eliölajin yhdistelmä?

MT Metsä25.10.2019

Yksinäinen vanha haapa, jonka naapuri on sortunut myrskyn kaatamana. Juuri järeät haavat ovat tärkeitä suurelle joukolle uhanalaisia metsälajeja niin elävinä kuin kuolemansa jälkeen.

Aarre | Lehtipuut ovat metsän monimuotoisuuden kannalta tärkeitä – Tiedätkö, mikä laji on kaikista tärkein?

MT Metsä22.3.2019

Kuiva kivennäismaa muuttuu kosteaksi korveksi, maanpinnan seinä- ja kerrossammalet sekä mustikka vaihtuvat rahkasammaliksi ja saroiksi.

Aarre | Suomen vanhimmat suot syntyivät noin 10 000 vuotta sitten – Tiesitkö, että uusia soita syntyy yhä?

MT Metsä8.3.2019

Pakurikääpä sisältää lukuisia terveyttä edistäviä aineita.

Aarre | Käävät toimivat metsän monimuotoisuuden mittarina

MT Metsä15.2.2019

Mäntyvaltaisilla kankailla viihtyvän töyhtötiaisen päätä koristaa kirjailtu ”hiippalakki”.

Aarre: Töyhtötiainen on talvimetsän tonttu – sen selviytymiskeino pimeinä ja kylminä öinä on kylmähorros

MT Metsä25.12.2018

Mäntyvaltaisilla kankailla viihtyvän töyhtötiaisen päätä koristaa kirjailtu ”hiippalakki”.

Aarre | Töyhtötiainen on talvimetsän tonttu – kylmähorros on sen keino selvitä pakkasöistä

MT Metsä20.12.2018

Satavuotiaaksi ehdittyään mänty kestää kulon. Se saa ympärilleen tilaa ja valoa ja alkaa kasvattaa oksistoaan latvakruunuksi. Tulevaan metsään se jää komeaksi ylispuuksi.

Aarre | Kulot, myrskyt ja kosteus muokkaavat metsää – kuollut puu elättää eliölajistoa vuosikymmenten ajan

MT Metsä30.11.2018

Heikki Willamo: Usvahirvi

Aarre | Heikki Willamon luontovalokuvia esillä Vaasassa – tarkastelun alla ihmisen ja eläimen välinen suhde

MT Metsä22.11.2018

Erikoisen näköisellä mäntykukalla on laaja levinneisyys. Suomessa esiintyvän alalajin voi löytää koko Pohjois- ja Keski-Euroopasta aina Keski-Aasiaan asti.

Aarre: Marraskasvit näyttävät kuolleilta ja vohkivat ravintonsa muilta kasveilta

Uutiset11.11.2018

Erikoisen näköisellä mäntykukalla on laaja levinneisyys. Suomessa esiintyvän alalajin voi löytää koko Pohjois- ja Keski-Euroopasta aina Keski-Aasiaan asti.

Aarre | Marraskasvit näyttävät kuolleilta ja vohkivat ravintonsa muilta kasveilta

MT Metsä9.11.2018

Orava liikkuu puissa pitkin omia, hyvin säännöllisiä reittejään. Se hyppää puusta toiseen aina samalta oksalta ja kulkee konkelon päällä kuin polulla.

Aarre | Orava on taitava eristäjä – sen pesässä voi paukkupakkasellakin olla parikymmentä astetta lämmintä

MT Metsä19.10.2018

Paranvoit on suku, johon kuuluu kuusi lajia. Sammalparanvoi on suhteellisen yleinen ja elää metsänpohjalla, jossa se kiipeilee sammalilla ja varvuilla.

Aarre | Limasieni ei nimestään huolimatta ole sieni – Suomesta on löydetty yli parisataa limasienilajia

MT Metsä28.9.2018

Kihokin liimapisaroihin on juuri tarttunut sinisiipi. Seuraavaksi lehti taittuu hitaasti saaliin ympärille ja entsyymit sulattavat sen kasvin ravinnoksi.

Aarre | Lihansyöjäkasvit elävät ravinneköyhillä paikoilla – Tunnetko kotoiset lajimme?

MT Metsä21.9.2018

Vuosi metsässä -kirjan kuvitusta

Heikki Willamo kuvasi metsän vuoden mustavalkoisena

MT Metsä1.3.2012