CAP-suunnitelmaa koskeva tiedotustilaisuus oli yksi Jari Lepän viimeisiä maa- ja metsätalousministerinä.
Suomi vastasi komission CAP-havaintoihin ‒ ministerin mielestä tärkeimpiä ruokaturva ja huoltovarmuus
Keskeisimpiä komission havainnoista olivat ruokaturvan korostaminen, ilmastotoimien kunnianhimo ja tukien uudelleenjako.
Ruokaturvan ja huoltovarmuuden korostaminen olivat yksi komission tärkeimpiä havaintoja Suomen CAP-suunnitelmaan liittyen. Kuva: Pekka FaliSuomi on lähettänyt vastauksensa Euroopan komission maaliskuun lopussa antamiin havaintoihin Suomen CAP-suunnitelmasta. Komissio pyysi vastausta strategisesti tärkeimpiin havaintoihin kolmessa viikossa.
Suomelle komissiosta maaliskuun lopussa toimitettu kirje sisälsi yhteensä reilut 200 havaintoa. Keskeisimmät koskivat Ukrainan sodan vaikutuksia, ympäristö-, ilmasto- ja biodiversiteettitavoitteita, Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa sekä maaseutuasioita ja tilojen sukupolvenvaihdoksia.
Suomi toimitti CAP-suunnitelman komissiolle joulukuussa, eli ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan.
Maa- ja metsätalousministeriön (MMM) mukaan komission havaintojen joukossa ei ollut mitään ylitsepääsemäntöntä, eikä perustavaa laatua olevia ongelmia noussut esiin.
”Kaikkien osalta pääsemme rakentavasti ja keskustellen eteenpäin”, maatalousneuvos Kari Valonen MMM:stä totesi tiistaina pidetyssä tiedotustilaisuudessa.
Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) piti tärkeimpinä ruokaturvaa ja huoltovarmuutta koskevia havaintoja.
Komission mukaan jäsenmaiden tulisi vahvistaa maataloussektorin kestävyyttä ja selviytymiskykyä sekä vähentää riippuvuutta keinotekoisista lannotteista ja lisätä uusiutuvan energian tuotantoa ilman ruuantuotannon heikentymistä.
”On hyvä, että komissio nosti tämän esille, se ei ollut tarpeeksi esillä. Ilman viljelijöitä meillä ei ole ruokaa”, Leppä kommentoi.
Suomen vastauksessa kerrotaan maatalouden kansallisesta kriisipaketista sekä siitä, että Suomi pitää aktiivisen ruuantuotannon edellystysten turvaamista tärkeänä.
Maatalouden kriisipaketista ensimmäisenä tiloille maksetaan energiaveron palautuksen korotus. Muut kriisipaketin osat realisoituvat kesän lopulla tai syksyllä.
Komissio pyysi Suomelta lisäselvitystä myös siitä, miksi maa haluaa poiketa tukien uudelleenjaosta. Tätä Suomi perustelee poikkeuksellisen tasaisella maatilarakenteella. Valonen arvioi, että tästä voidaan joutua vielä keskustelemaan, sillä asia on maatalouskomissaarille tärkeä.
Ympäristö- ja ilmastokokonaisuudessa komissio kaipaa Suomelta kunnianhimoisempia tavoitteita. Esimerkiksi toimenpiteitä kestävän kotimaisen uusiutuvan energian tuotannon ja käytön lisäämiseksi kehotetaan lisäämään.
Leppä muistutti, että myös komissiolla on vielä paljon tehtävää CAP-linjausten toteuttamisessa. ”Esimerkiksi yksinkertaisuuteen ei tulla pääsemään.”
Suomen CAP-suunnitelman hyväksymisneuvottelut ovat nyt viimeisessä vaiheessa. Komission kanssa käydään parhaillaan neuvotteluja keskeisistä kysymyksistä ja teknisistä havainnoista.
Tarkennettu versio Suomen CAP-suunnitelmasta pyritään toimittamaan komission hyväksyttäväksi kesäkuun loppuun mennessä, MMM:n ruokaosaston osastopäällikkö Minna-Mari Kaila kertoo.
”Suomi toimitti ensimmäisenä suunnitelman joulukuussa. Tavoite on, että olemme ensimmäisten joukossa myös suunnitelman hyväksyttämisessä.”
Suomen CAP-suunnitelman toimeenpanon on määrä käynnistyä vuonna 2023.
Toimeenpanoon liittyvistä delegoiduista asetuksista ja täytäntöönpanosäädöksistä komissio on jo antanut osan ja loppuja se valmistelee parhaillaan.
Myös kansallisen lainsäädännön ja toimeenpanoon liittyvien tietojärjestelmien valmistelu on käynnissä ja Ruokavirasto valmistelee tukihakuun liittyviä asioita.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
