Suomalainen lehmä on soijattomuuden edelläkävijä – ruotsalaisilla maitotiloilla tavoite vielä kaukana

Suomalaiset lypsylehmät eivät ole aikoihin syöneet soijaa. Toisin on esimerkiksi Ruotsissa. Kuvassa juvalaisen luomutila Muumaan lehmiä. Kuva: Saara Lavi

Tänään vietetään kansallista koulumaitopäivää.

Suomalainen maito on monen muun maan maitoon verrattuna poikkeuksellista: sitä lypsävät lehmät eivät syö lainkaan soijaa.

"Voi ehdottomasti sanoa, että Suomi on edelläkävijä soijattomuudessa nautojen ruokinnassa", sanoo Merja Holma, Lantmannenfeedin (ent. Raisioagro) naudanrehujen kehityspäällikkö.

Toisin on esimerkiksi naapurimaa Ruotsissa: siellä maitoa tuotetaan edelleen soijan voimin, vaikka käyttöä onkin vähennetty. Osalla tuottajista soijasta luopumiseen liittyy myös ennakkoluuloja.

Amazonin metsäpalot nostivat soijan rehukäytön jälleen pinnalle. Vuonna 2017 eurooppalainen maitoketju käytti yhteensä 5 miljoonaa tonnia soijaa, kertoo European soy monitor -raportti.

Euroopassa soijaa käytetään naudoilla vielä runsaasti, Holma kertoo. Käyttöä kirittää alhainen hinta.

Suomessa rehukaukalosta löytyy soijan sijaan rypsiä. Sen ansiosta lypsylehmien rehut ovat olleet meillä pääosin soijattomia jo toistakymmentä vuotta.

80-luvun lopulla soijan tuontia Suomeen säädeltiin. Rypsiä käytettiin tuolloin valkuaisrehuna, koska soijaa ei riittänyt kaikille ja se oli kallista.

Rypsi ei kuitenkaan nauttinut rehuna varauksetonta suosiota. Sen ajateltiin aiheuttavan maitoon makuvirheitä. Vanhemmat lajikkeet myös sisälsivät rikkiyhdisteitä, joiden takia ne maittoivat lehmille huonommin.

Rypsin suosion nousua siivittivät suomalaiset tutkimukset. Soijan ja rypsin vaikutuksia verrattaessa huomattiin, että rypsillä lehmä lypsää paremmin kuin soijalla. Myös Holma osallistui noihin tutkimuksiin. Soijaan verrattuna rypsin aminohappokoostumus osoittautui ylivertaiseksi. "Suomalainen maitoketju on hyötynyt niistä tutkimuksista tosi paljon."

Pisimpään soijaa on käytetty vasikoiden starttirehuissa, sillä vasikoilla rypsin sulavuus on heikompi kuin soijan.

Muutama vuosi sitten soija korvattiin niissäkin rypsillä. Pikkuvasikka saa tärkeimmän valkuaisensa maidosta, Holma kertoo. Kun vasikka vieroitetaan, se pystyy jo hyödyntämään rypsiä paremmin. "Maissa, joissa juotto on niukempaa kuin Suomessa, voi tulla enemmän tarvetta soijalle."

Ponnistus luopua kaikesta soijankäytöstä on ollut meijereiden yhteinen. Valio siirtyi täysin soijattomiin rehuihin maaliskuussa 2018. Arla Suomi seurasi perässä saman vuoden heinäkuussa.

Soijattomuus kertoo pitkäjänteisestä työstä suomalaisilla maitotiloilla, sanoo Valion alkutuotantopäällikkö Ilkka Pohjamo. Isossa roolissa on Pohjamon mukaan myös nurmeen perustuva ruokinta.

Soijattomuus on yhteinen etu, toteaa Juustoportin toimitusjohtaja Timo Keski-Kasari.

Maailmallakin rypsin ja rapsin käyttöä nautojen rehuna on lisätty. Esimerkiksi Hollannissa rypsin käyttöä rajoittaa sen soijaa suurempi fosforipitoisuus. Hollantilaisille tiloille on säädetty erillisiä fosforikiintöitä.

Tuore Luken tutkimus puolestaan paljasti, että Suomessa fosforin määrää pelloilla on yliarvioitu.

Vaan ovatko kuluttajat tietoisia siitä, ettei suomalaisen maidon tuottamiseksi tarvita soijaa? Pelkään, että eivät, Holma pohtii.

"Olen itse nähnyt, miten maitotuotokset ovat nousseet rypsirehulla. En usko soijaan ollenkaan."