MTK vaatii yleiskorvauksiapahimmille tulva- ja satovahinkoalueille
Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen (kok.) lupaa, että sato- ja tulvavahingot korvataan viljelijöille.
”Hallituksessa on selvä tahtotila asian hoitamiseen.”
Ministeri sanoo tekevänsä hallitukselle esityksen satokorvausten lisämäärärahoista, kunhan vahingot ovat kokonaisuudessaan tiedossa. Hän uskoo, että tarvittavat varat löytyvät.
Satovahinkojen korvaamiseen on ennen lisämäärärahoja varattu noin 10 miljoonaa euroa ja tulvavahinkojen korvaamiseen noin 2,5 miljoonaa euroa.
MTK:n maatalouslinjan johtajan Seppo Aaltosen mielestä ministerin lupaus on laiha lohtu viljelijöille.
”Tilanne on todella heikko isoilla alueilla. Maatilojen pitäisi saada varmempaa tietoa rahoituksesta ja siitä, mitkä korvausmenetelmät ovat käytössä.”
Aaltonen kertoo viljelijöiden kaipaavan kipeästi yleiskorvauksia normaalien satovahinkokorvausten sijaan. ”Tilakohtainen korvaus ei kata tappioita.”
Yleiskorvaus tarkoittaa, että tietylle vahinkoalueelle maksettaisiin kiinteä korvaus hehtaaria kohden. Viimeksi yleiskorvauksia on käytetty korvaamaan nurmirehualojen vahinkoja vuonna 1998.
”Esimerkiksi nurmissa satovahingon määrittely ei onnistu”, Aaltonen sanoo.
Koskisen mukaan yleiskorvaukset tuntuivat aiemmin syksyllä perusteettomilta.
Nyt tilanne on muuttunut ja mahdollisuutta yleiskorvausten käyttöön selvitetään parhaillaan.
Yleiskorvausten ongelma on, että niiden maksaminen pitäisi mahdollisesti hyväksyttää EU:n komissiolla. Tämä notifioiminen veisi aikaa.
Yleiskorvauksia tai ei, viljelijät saavat joka tapauksessa odottaa korvauksia tulva- ja satovahingoista pitkään.
Koskisen mukaan päätöksiä voidaan tehdä vasta, kun vahingot ovat selvillä. Paljon riippuu edelleen säästä.
”Jos sää paranee, päästään tekemään arvioita. Jos se huononee, vahinkoja tulee lisää. Ehkä parin viikon päästä ollaan viisaampia.”
Maksaminen menee ensi vuoteen.
”Tilat joutuvat nyt miettimään omia ratkaisujaan esimerkiksi sen suhteen, miten tilanne vaikuttaa rehujen hankintaan ja maksuvalmiuteen.”
Yleiskorvausten lisäksi Aaltonen toivoo ministerin pohtivan, voitaisiinko viljelijöiden omavastuun osuutta pienentää. Nykyisessä laissa se on 30 prosenttia. ”Nopea lakimuutos olisi tarpeen.”
Viljelijöiden satovahinkoilmoitukset ovat nyt merkittävässä roolissa.
Niiden tekemistä ei pidä laiminlyödä, vaikka tuntuisi ettei mitään korvauksia ole saatavissa, Aaltonen kehottaa.
”Vain ilmoitusten perusteella saadaan faktaa vahinkojen todellisesta suuruudesta.” Sato- ja tulvavahinkojen korvaushakemukset jätetään kuntaan.
Ilmoittamiseen patistaa myös maatalousylitarkastaja Anne Vainio maa- ja metsätalousministeriöstä.
”Kaikki ilmoitukset tulisi tehdä mahdollisimman pian. Niiden perusteella vahinkoja pystytään arvioimaan ja osalliset saavat tietoa tilanteesta.”
Ministeriö saa tiedon satovahingoista Maaseutuvirastolta, jonne se tulee ely-keskusten ja alunperin kuntien kautta.
”Tilanne elää ja täydennämme tietoja jatkuvasti. Ennusteet vanhenevat hetkessä.”
Vainio arvelee, että vahinkoilmoituksia on tekemättä, koska viljelijät ovat yhä olleet toiveikkaita ja yrittäneet korjata satoa ankarissa oloissa.
Seuraava kattava yhteenveto tuhoista on odotettavissa perjantaina.
Koskinen varoittaa, että lisää tulvia saattaa vielä olla tulossa.
”Laajoilla alueilla vesistöt ovat niin korkealla, että syys- ja talvitulviin on syytä varautua lähes koko Suomessa.”
Tulvavaara-alueilla asuvien kannattaa selvittää, kuinka korkealle vesi voi nousta.
Ely-keskusten, Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen yhteistyönä tuotetaan vesitilannetiedotteita, joista voi seurata oman alueensa vesistöjen virtaamien ja vedenkorkeuksien kehitystä.
TERHI TORIKKA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
