Perunan marjojen poimiminen voi suojella lapsia mutta ei kasvata mukuloita
Kotitarvekasvatukseen on yksi vinkki ylitse muiden.
Perunan marjat ovat vihreitä ja näyttävät leikattuina pieniltä tomaateilta. Tomaatit ja perunat ovatkin samaa sukua. Kuva: Jussi HietaPerunan marjat ovat myrkyllisiä kuten kaikki perunan vihreät osat. Ne eivät hidasta tai vähennä mukuloiden kasvua, mutta lapsiperheissä ne voi olla järkevää poimia.
"Pieni lapsi voi pistää niitä suuhunsa, joten ne on ihan järkevää poistaa. Uskon kyllä, että maku ei ole houkutteleva: ensimmäinen maisto voi jäädä kitkeryyden vuoksi viimeiseksi", tutkija Anna Sipilä Perunantutkimuslaitokselta kertoo.
Perunan marjat ja lehdet sisältävät glykoalkaloidia, jota muodostuu myös auringossa vihertyvään perunaan. Eviran mukaan ne voivat aiheuttaa vatsa- tai suolistokipua, ripulia, oksentelua ja hermosto-oireita.
Keittäminen ei tuhoa myrkkyä vaan perunat on aina säilytettävä valolta suojassa. Myrkky on syynä myös siihen, etteivät perunan varret tai marjat kelpaa eläinten ruuaksi.
Marjat ovat perunan suvullisen lisääntymisen keino: ne sisältävät pölyttyneestä kukasta muodostuneen perunan siemenen. MT:n lukija Jussi Hieta aprikoi, oliko kyseessä erityisesti tänä kesänä yleinen ilmiö.
Perunan kukinta riippuu Sipilän mukaan lähinnä lajikkeen valinnasta, ei esimerkiksi kesän lämpötilasta.
"Jotkut perunat tekevät marjoja, toiset eivät edes kuki. Kukinnasta ja marjoista ei ole mukuloiden kasvulle mitään haittaa eikä jalostuksessa ole pyritty niiden vähentämiseen. On enemmänkin sattumaa, että joissain lajikkeissa marjoja on ja joissain ei."
Vanha nyrkkisääntö siitä, että mukulat ovat syöntikokoisia perunan kukkiessa, pitää Sipilän mukaan paikkansa ainakin varhaisten lajien kohdalla. Myöhäisemmät kasvavat myös kukinnan jälkeen.
Saman lajikkeen siemeneksi ostettavat perunat ovat klooneja: niillä on täsmälleen sama geeniperimä. Perunan marjoihin syntyvä siemen voi sen sijaan olla mitä tahansa, esimerkiksi kahden lähekkäisen pellon eri lajikkeiden risteymä.
Vihreät marjat kypsyvät ruskeiksi, Suomessakin niiden näkee joskus muuttuneen vaaleanruskeiksi.
"Marjasta saatavaa aitosiementä käytetään perunan viljelyssä ainakin jonkin verran Afrikassa. Suomessa perunan lisääminen siemenestä ei onnistu lyhyen kasvukauden vuoksi", Sipilä kertoo.
Vaikka Suomi on Euroopan pohjoista kolkkaa, muuallakin tyydytään yhteen, siemenmukulasta saatavaan perunasatoon vuodessa.
"Aivan etelässä, esimerkiksi Italiassa ja Espanjassa, perunaa voidaan istuttaa jo joulu-tammikuussa, jolloin siitä saadaan kaksi satoa", Sipilä kertoo.
Tänä vuonna perunalle on Suomessa riittänyt lämpöä. Veden suhteen tilanne on ollut kaksijakoinen: toisilla paikkakunnilla on satanut liikaa ja toisilla vähän. Sipilän kotikulmilla Ylistarossa ollaan jääty kuivan ja märän alueen väliin, joten vettä on tullut sopivasti.
"Toisaalta myös perunarutolle on lämpimässä ja kosteassa hyvät olosuhteet", Sipilä kertoo.
Kotitarveviljelijän tärkein vinkki liittyykin Sipilän mukaan ruttoon.
"Kotitarveviljelyyn kannattaa valita joko varhainen tai ruttoa hyvin kestävä perunalajike. Varhaisperunat ehtivät kasvaa syötäviksi, ennen kuin rutosta on haittaa. Ruttoa kohtuullisen hyvin kestäviä lajikkeita ovat esimerkiksi Opera ja Matilda."
Lue lisää:
Nyt niitä saa – näin keität kotimaiset varhaisperunat oikein
Tuontiperuna suututti SOK:n kampanjaan osallistuneen viljelijän
Nasan esimerkki innosti kasvattamaan perunoita ilmassa Tyrnävällä
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

